Uutinen 23.04.2021 Paula Mikkola
”Nordic mobility 2016-2020” hanke on ensimmäinen kerta, kun kaikki Pohjoismaat ovat yhdessä tuottamassa rajat ylittäviä tilastoja.   -Jos korona-aikaa ei lasketa mukaan, niin Pohjoismaiden välillä on jo vuosikymmeniä liikuttu vapaasti rajojen yli. Pohjoismaiden välinen rajat ylittävä liikkuvuus on luultavasti ollut maailman avoiminta ja parhaiten toimivaa, totesi Suomen Tilastokeskuksen Kaija Ruotsalainen esitellessään hanketta nettiseminaarissa.

Liikkuvuushanke käynnistyi Suomen puheenjohtajuuskaudella Pohjoismaiden neuvostossa vuonna 2016. Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Suomen Tilastokeskus ovat tukeneet sitä. Hanke antaa uuden näkökulman rajat ylittävään liikkuvuuteen Pohjolan alueella.

Tilastot puuttuvat

Hanke ja raportti käsittelevät rajat ylittävän pohjoismaisen tilastoinnin ongelmia ja mahdollisuuksia.

-Tarkkaa tilastotietoa rajat ylittävästä toiminnasta, esimerkiksi työssäkäynnistä tai opiskelusta, ei ole olemassa, Ruotsalainen kertoi.

Malli tietojen vaihtamisesta

Hankkeessa on muun muassa kehitetty malli mikrodatan vaihtoa ja rajat ylittävän tilastoinnin tuottamista varten.  

-Se koskee etupäässä rajat ylittävään työssäkäyntiin, muuttoliikkeeseen ja opiskeluun liittyviä tietoja, Ruotsalainen sanoi.

Hanke on myös parantanut kansallisia koulutusrekistereitä, tuonut ilmi puutteita työllistämistoimissa ja valaissut enemmän kunkin maan työttömyystilannetta.  

Haasteita

Mitä haasteita näitä aloja koskevassa tilastoinnissa on?

-Yksi haaste on se, että pohjoismaiset toimijat tarvitsisivat jatkuvaa rajat ylittävää  tilastointia. Sen lisäksi on olemassa sääntöjä ja muita juridisia esteitä yhteispohjoismaisten rajat ylittävien tilastojen keräämiselle. Erityisesti tämä koskee Tanskan ja Ruotsin sekä Norjan ja Ruotsin välisten yhteisten tilastojen koostamista, Ruotsalainen kertoi.

Säännöllisesti rajan yli liikkuvat pendlaajat

Rajat ylittävä tilastointi kertoo erityisesti toisessa maassa työssäkäynnistä ja rajankävijöiden tilanteesta. Se tarkoittaa henkilöitä, jotka asuvat yhdessä maassa ja käyvät töissä toisessa maassa ja tämän vuoksi ylittävät rajan päivittäin. Tälle ryhmälle korona-pandemia on aiheuttanut erityisen suuria ongelmia, kun rajat ovat olleet suljettuina.

-Arviomme mukaan Pohjolan rajojen yli pendlaajien määrä on ollut 50 000 henkilöä, mutta pandemian suoranaisena vaikutuksena vähentynyt nyt 45 000 henkeen. Monet ovat tehneet etätöitä yhdessä maassa sellaiselle työnantajalle, jonka toimipaikka on toisessa maassa, kertoi Norjan Tilastokeskuksen Helge Naesheim.

Miksi ihmisistä tulee rajan yli pendlaajia?

-Syynä voivat olla paremmat työmahdollisuudet tai korkeampi palkkataso toisessa maassa. Työmatka kotoa voi olla lyhempi toisessa maassa olevalle työpaikalle. Pendlaus voi mahdollistaa intensiivisten työskentelyjaksojen ja pitkien vapaiden yhdistämisen. Tietoliikenneyhteydet mahdollistavat työn tekemisen kotoa käsin, Naesheim totesi.

Ruotsissa eniten rajan ylitse pendlaajia

Pohjoismaista Ruotsissa on eniten henkilöitä, jotka käyvät töissä toisessa maassa.

-Monet heistä asuvat Skoonessa ja käyvät töissä Kööpenhaminan alueella. Vastaavasti Tanska ottaa vastaan enemmän pendlaajia kuin mitä tanskalaiset itse pendlaavat, Naesheim kertoi.

Vähemmän Norjaan

Monet ruotsalaiset käyvät töissä myös Norjan puolella.

-Pendlaajien määrä on kuitenkin vähentynyt. Aikaisemmin luku oli noin 21 000 ja nyt määrä on 14 000. Syynä voi olla se, että työttömyys on Norjassa kasvanut samaan aikaan kun se Ruotsissa on vähentynyt, Naesheim sanoi.

Tästä huolimatta Norjassa käy enemmän töissä muita pohjoismaalaisia kuin mitä norjalaiset käyvät töissä toisessa maassa. Suomessa ja Islannissa taas on lähes yhtä paljon maassa töissä käyviä pendlaajia kuin mitä maiden omat asukkaat itse käyvät töissä toisessa maassa.

Pohjolassa rajat ylittävistä pendlaajista useimmat työskentelevät kaupan ja kuljetusten, muun liiketoiminnan, rakennusalan, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen tehtävissä. Vähinten pendlaajia on maa-, metsä- ja kalatalouden aloilla. Pendlaajat ovat useammin miehiä kuin naisia ja tavallisesti iältään 30-44 vuotiaita.  

Rajat ylittävä opiskelu

Kun katsotaan opiskelua toisessa maassa, Tanskalla on eniten opiskelijavaihtoa Ruotsin ja Norjan kanssa sekä vähiten Suomen suuntaan. Myös Islanti on suosittu kohde tanskalaisille opiskelijoille.

-Norjalaisille ulkomailla opiskeleville Ruotsi on suosituin kohde ja sen jälkeen Tanska. Vähiten opiskelijoita lähtee Suomeen ja Islantiin, kertoi Norjan Tilastokeskuksen Anne Marie Holseter.

Ruotsista lähdetään eniten opiskelemaan Suomeen. Norjaan ja Tanskaan lähtee lähes yhtä paljon opiskelijoita, mutta Islantiin lähtee vain harva ruotsalaisnuori opiskelemaan. Islantilaiset lähtevät useimmin Tanskaan, kun he valitsevat paikkaa ulkomailla opiskelua varten Pohjoismaiden välillä.

Parempia tietoja

Mitä tarvitaan, jotta opiskelua koskevia tietoja voidaan vaihtaa Pohjoismaiden välillä?

-Tarvitaan paremmat tiedot koulutusten sisällöistä sekä niistä, jotka hakeutuvat opiskelemaan johonkin toiseen Pohjoismaahan. Koulutusrekistereiden tuottamien tietojen pitää olla parempia. Paremmat tiedot parantavat tilastojen laatua myös muilla kuin koulutuksen aloilla, esimerkiksi työmarkkinoita tai ansiotasoa koskevissa tilastoinneissa, Holseter totesi.