Uutinen 27.10.2019 Paula Mikkola
-Hanke kehittää ja vahvistaa pitkällä tähtäimellä vakaata infrastruktuuria ja yhteissuunnittelua, joilla parannetaan liikennejärjestelmää. Siitä on tarkoitus tehdä suuntaa antava muille Euroopan raja-alueille. Nämä tavoitteet kertoi hankevetäjä Jeanette Kjellberg, kun hän esitteli E12 Botnia-Atlantica BA3NET-hankkeen lopputuloksia raja-alueiden foorumissa.

Hanke käynnistyi 2016 ja sen piti päättyä toukokuussa 2019.

-Jatkoimme hankeaikaa marraskuun loppuun, jotta voimme esitellä sen lopputuloksia tässä tapahtumassa, Kjellberg kertoi.

Yhteistyöhanke

E12 Botnia-Atlantica BA3NET hankkeen kumppaneina ovat Vaasan ja Uumajan yliopistot sekä Bodön Nord-yliopisto. Kokonaisbudjetti on runsaat miljoona euroa ja päärahoittajana Interreg-ohjelma, Euroopan aluekehitysrahasto sekä useat pienemmät tukijat Ruotsista, Suomesta ja Norjasta.

-Hankkeessa tehdään kansantaloudellinen analyysi, joka on rajat ylittävän liikennesuunnittelun ja mm. Merenkurkun lauttaliikenteen kehittämisen pohjana. Tarkoituksena on parantaa liikennejärjestelmää ja suunnittelua myös muilla eurooppalaisilla raja-alueilla. Olemme olleet yhteydessä kunkin hankkeeseen kuuluvan maan liikennevirastoihin, Kjellberg sanoi.

Tie täyttää 80 vuotta

Norjan Mo i Ranan ja Uumajan välinen, nykyinen E12 tie, ns. Sininen tie, täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Viimeinen pätkä Tärnabyn ja Mo i Ranan välillä otettiin käyttöön 31.8.1939 eli päivää ennen toisen maailmansodan puhkeamista.

Hanke pitää E12 tietä liikenneomaisuutena, jota pitää hoitaa.

-Kyse on siitä, miten E12 tietä käytetään, millaiset liikennevirrat eri osuuksilla kulkevat ja mitä liikennemääriä tarvitaan toimenpiteiden toteuttamiseksi, kertoi Uumajan yliopiston aluetieteen keskuksen (CERUM) Lars Westin. Hän oli yksi monista hankkeeseen osallistuneista tutkijoista.

Liikennevirtojen tutkiminen

Lars Westin on tutkinut liikennevirtoja eri tieosuuksilla ja liikenteen solmukohtia eri vuodenaikoina.

-Esimerkiksi Hemavanissa rajan ylitti E12 tietä pitkin keskimäärin 600 ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna 2015. Vastaava luku Riksgränsenillä oli 640 ajoneuvoa ja Norjan rajan E14 tietä ylitti 2120 ajoneuvoa vuorokaudessa. Lukumäärä vaihtelee hyvin paljon eri vuodenaikoina. Luonnollisesti kesällä ja koulujen loma-aikoina ajoneuvojen määrä kasvaa, Westin sanoi.

Asukasmäärä kasvaa

Väestön määrä ja tieyhteydet ovat kytköksissä toisiinsa.

-Sinisen tien varrella asukasmäärä on kasvanut melko tasaisesti vuosien aikana ja on vaikea sanoa, kuinka paljon tien parantamisella on ollut siihen vaikutusta. Lauttayhteys Merenkurkun yli on erittäin tärkeä Sinisen tien ja sen varrella olevien alueiden kehittämisen kannalta, Westin totesi.

Tavaraliikenne

Bodön Nord-yliopiston professori Gisle Solvoll on tutkinut alueen tavarakuljetuksia.

-Jollekin alueelle tulevien tavaroiden määrään vaikuttavat asukasmäärät ja ansiotaso, hintataso, alueella ja sen lähistöllä sijaitsevat tuotanto- ja jakelulaitokset. Siihen vaikuttavat myös tiestön pullonkaulat ja mahdolliset tiemaksut. Rahdit kuljetetaan aina halvinta ja helpointa reittiä pitkin, Solvoll kertoi.

Infrastruktuurin suunnittelu

Toinen CERUMin tutkija, Jonas Westin on tarkastellut Pohjolan infrastruktuurisuunnittelua.

-Suunnittelumallit ja päätöksentekoprosessit ovat maiden välillä erilaisia ja ne uhkaavat luoda kansantaloudellisesti tehottoman järjestelmän raja-alueilla. Siitä syystä tarvitaan poliittisia areenoita, joissa asioista voidaan neuvotella, Jonas Westin sanoi.

Väestöpohjan merkitys

Mikä määrää sen, mihin esimerkiksi varastotilat sijoitetaan?

-Kunnan suuruudella on merkitystä. Mitä suurempi kunta, sitä todennäköisemmin varasto tai suurmyymälä perustetaan sinne. On myös eduksi, jos lähistöllä sijaitsee muitakin houkuttelevia kuntia. Esimerkiksi Ikea tarkastelee väestöpohjan kokoa, kun se päättää, mihin uusi tavaratalo rakennetaan, Lars Westin kertoi.

BA3NET-hanke on julkaissut lukuisia raportteja, joihin voi tutustua kotisivulla www.ba3net.com.