2020, Uutinen |
01.09.2020 |
Paula Mikkola |
Hankekumppanit ovat Pohjoiskalotin neuvosto, Luulajan tekninen yliopisto, Koulutus Nord, Oulunseudun ammattikoulutuksen kuntayhtymä OSAO, Oulun ammattikorkeakoulu ja Koulutuskuntayhtymä Lappia. Hankkeen budjetti on liki 1,5 miljoonaa euroa ja Interreg Pohjoinen rahoittaa sitä lähes miljoonalla eurolla. Pohjoiskalotin neuvoston kokonaisbudjetti runsaan kahden vuoden hankkeessa on noin 160 000 euroa.
Korona vaikuttaa toteuttamiseen
Hanketta toteutetaan vuosina 2020-2022.
-Korona on jo aiheuttanut meille jonkin verran ongelmia. Esimerkiksi fyysiset kokoukset on korvattu nettikokouksilla. Hankkeen aloitustilaisuus (kick-off) 18. syyskuuta on myös suunniteltu verkkotapahtumaksi. Tulevista kokouksista ei vielä ole tietoa. Toivomme, että voimme järjestää suunnitellut työpajat kevään 2021 aikana fyysisinä kokoontumisina, mutta korona-tilanteen kehittymistä ei vielä tiedä kukaan, Tamminen toteaa.
Kolme päätavoitetta
Arbeta tillsammans hankkeessa on kolme päätavoitetta.
- se edistää alueen kilpailukykyä lisäämällä tietoisuutta rajat ylittävistä työvoiman liikkuvuuden mahdollisuuksista ja vahvistaa eri sidosryhmien välistä yhteistyötä. Hanke pyrkii vaikuttamaan myös poliittisiin päättäjiin niin, että he helpottaisivat rajat ylittävää työvoiman liikkuvuutta.
- se kehittää työnhakijoiden valmiuksia, osaamista ja asenteita toisessa maassa työskentelyyn. Kielitaitoa parannetaan ja eri maiden työmarkkinakulttuurien eroista opitaan lisää. Hanke nostaa esiin myös maiden väliset erot ammattitaitovaatimuksissa.
- se kehittää oppilaitosten osaamista rajat ylittävän työvoiman liikkuvuutta koskevissa asioissa ja levittää positiivista mielikuvaa toisessa maassa työssäkäynnin mahdollisuuksista opiskelijoiden keskuudessa.
Rajaesteitä
Pohjoiskalotin neuvosto on jo pitkään työskennellyt rajaesteiden ratkaisemiseksi. Pohjoiskalotin Rajaneuvonta on toiminut vuodesta 2011 lähtien rajaesteiden poistamiseksi. On käynyt selväksi, että monet koetut rajaesteet johtuvat puutteellisista säädöksiä koskevista tiedoista ja tiedon löytämisen hankaluudesta.
Pohjoiskalotin neuvosto on myös havainnut, että työvoiman kohtaanto, ammattitaitoisen työvoiman puute ja korkea nuorisotyöttömyys ovat koko Pohjoiskalotin yhteisiä ongelmia.
-Nuoret tulee saada pysymään Pohjoiskalotilla. Nuorilla on usein puutteelliset tiedot naapurimaan työmarkkinoista ja työkulttuureista, Tamminen kertoo.
Työpajoja
Mitä hankkeessa tehdään?
-Syyskuun 18. päivän aloitustilaisuuden jälkeen hanketoimijat järjestävät kuusi, eri teemalla toteutettavaa työpajaa. Keräämme tietoja, markkinoimme hanketta, kokoamme yhteen eri toimijoita ja sidosryhmiä sekä rakennamme ja vahvistamme verkostoja, Tamminen luettelee.
Verkostoitumista
Pohjoiskalotin Rajaneuvonta ja Pohjoiskalotin neuvosto järjestävät vuosittain työnvälityksen, verottajan ja vakuutuskassan/Kelan kontaktihenkilöiden tapaamisia. Niissä nostetaan esiin haasteita, joita rajat ylittävien yhtenäisten työmarkkinoiden rakentamisessa on havaittu, sekä vahvistetaan eri osapuolten välisiä verkostoja.
-Hanke tulee kokoamaan myös tietopaketin työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksista Pohjoismaissa. Se julkaistaan kotisivulla kaikkien käyttöön, Tamminen kertoo.
Ammattitaidot
Muita työpajoissa käsiteltäviä teemoja ovat ammattiosaamisen tunnistaminen ja hyväksyntä toisessa Pohjoismaassa, ammattikoulutusta täydentävän opetuksen kehittäminen, elinikäinen oppiminen, pilottikoulutusten toteuttaminen, kielitaidon kohentaminen sekä toisten maiden työkulttuuriin perehtyminen.
Hanke tekee myös arvion ammattitaitoisen työvoiman tarpeesta eri maissa ja rakentaa rajat ylittäviä toimialaverkostoja.
Selvitys asenteista johtuvista rajaesteistä
Pohjoiskalotin neuvosto koordinoi hankkeessa selvitystä Ruotsin ja Suomen välisen yhteistyön asenteellisista esteistä. Sen kaltaisia analyysejä on jo tehty Ruotsin ja Tanskan sekä Ruotsin ja Norjan välisestä yhteistyöstä.
-Tulosten pohjalta hanke voi parantaa tietoisuutta Ruotsin ja Suomen välisistä eroista. Selvityksen tekee ulkopuolinen asiantuntija toimeksiantona, Tamminen sanoo.