2016, Uutinen |
25.09.2016 |
Paula Mikkola |
-On eroja ja samankaltaisuuksia, sanoo Minna Kaarlela, joka teki Lapin ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä selvityksen pohjoisen julkisista hankinnoista. Hän esitteli työtään Tornion elinkeinoseminaarissa.
Minna Kaarlela selvitti, miten julkiset hankinnat toimivat rajalla, Tornion ja Haaparannan välillä. Tapaustutkimus tarkastelee kansallisia julkisten hankintojen ohjeita, Suomen ja Ruotsin lakeja sekä EU-direktiivejä. Tutkimuksessa on tarkasteltu kolmea julkisia hankintoja tekevää viranomaistahoa.
Julkinen hankintamenettely on Ruotsissa yksinkertaisempaa
Erilaiset lait
-Ruotsissa, Suomessa ja EU:ssa toimitaan melko samalla tavalla. Maat eroavat toisistaan siinä, miten EU:n julkisia hankintoja koskevat kynnysarvot vaikuttavat, eli siis alin summa, joka edellyttää julkisen hankintamenettelyn. Tätä koskevat kansalliset lait ja säännöt ovat maiden välillä erilaiset. Ruotsissa kynnysarvojen alittavia hankintoja koskee vain yksi laki, kun taas Suomessa niistä säädetään useammassa laissa. Tästä syystä julkinen hankintamenettely on Ruotsissa yksinkertaisempaa, Minna Kaarlela toteaa.
Ruotsissa kynnysarvo on 57 000 kruunua, jonka alittavat hankinnat eivät edellytä julkista hankintamenettelyä. Suomessa arvo vaihtelee toimialojen mukaan.
-Esimerkiksi rakennusalalla kynnysarvo on 150 000 kruunua, kertoi Minna Kaarlela
Pienhankintoihin ei tarvitse soveltaa julkisia hankintoja koskevaa lakia. Ruotsissa voi silloin tehdä suorahankinnan vain eri hintoja vertailemalla.
Vähän julkisia hankintoja rajojen yli
Mitä ongelmia rajat ylittävissä julkisissa hankinnoissa on?
-Kynnys on korkea julkisen hankinnan tekemiselle toisesta maasta. Yleensä julkiset hankinnat noudattavat valtioiden rajoja, mikä johtuu muun muassa kieliongelmista. Eri valuutat aiheuttavat myös hankaluuksia Ruotsin ja Suomen välille, Kaarlela kertoo.
Mitä asialle voisi tehdä?
-Tarvitaan yhteisiä tilaisuuksia, joissa kerrotaan, miten julkiset hankinnat toisessa maassa tehdään. Tarvitaan kurssimuotoista hankintakoulutusta. Olisi kaikille eduksi, jos voitaisiin käyttää hyödyksi mahdollisuus tehdä kilpailutus molemmissa maissa, Minna Kaarlela toteaa.
Eläketodistus
Kahdessa maassa työssäkäynti voi aiheuttaa ongelmia eläkkeen kanssa. Siksi EU on kehittänyt A1-todistuksen, jolla sovitetaan yhteen eri maiden eläkevakuutuksia.
-Kirjoitamme vuosittain noin 10 000 A1-todistusta. Perussääntö on, että henkilö on vakuutettu työskentelymaassaan, kertoi Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskuksesta Helsingistä.
A1-todistus voi koskea myös vakuutetun perheenjäseniä
Tämä koskee henkilöitä, jotka liikkuvat EU-alueella, asuvat yhdessä maassa ja käyvät väliaikaisesti töissä toisessa maassa.
-Ensisijaisesti tämä koskee kahden vuoden ulkomaantyöskentelyä, mutta sitä voidaan pidentää viiteen vuoteen saakka, Toivonen kertoi.
Lainsäädäntö
A1-todistus osoittaa, minkä lainsäädännön piiriin työntekijä kuuluu ja missä maassa sosiaaliturva tulee maksaa. Eläkkeiden lisäksi tämä voi koskea myös tapaturma- ja työttömyysvakuutuksia.
-Todistus osoittaa, mihin maksut pitää suorittaa ja se voi koskea myös vakuutetun perheenjäseniä, Anna-Stina Toivonen sanoi.
Lisätietoja A1-todistuksesta löytyy osoitteesta www.etk.fi jossa tietoa on saatavissa myös ruotsin ja englannin kielellä.