Uutinen |
30.10.2022 |
Paula Mikkola |
He kertoivat Pohjoismaiden ministerineuvoston myöntämästä raja-alueiden tuesta ja rajayhteistyöorganisaatioiden toiminnan arvioinnista.
-Tavoitteena on laatia lähiaikoina rajakomiteoille vuotta 2023 varten uudet puitesopimukset. Lisäksi tehdään väliarviointi koko 2021–2024 toimintaohjelmasta, jolla toteutetaan pohjoismaiden yhteistä visiota, Mondrup kertoi.
Helikopterinäkökulma
Tarkoituksena on saada raja-alueyhteistyöstä kattava yleiskatsaus.
-Arviointiraportin toimeksianto on annettu WSP:lle ja Teknologiselle instituutille. Sen jälkeen aluekehityksen virkamiestyöryhmä keskustelee raportista, Mondrup sanoi.
-Aikataulu on sellainen, että virkamiestyöryhmä keskustelee raja-alueiden yhteistyön uudesta toteuttamismallista 2022-2023 aikana ja se viedään hyväksyttäväksi Pohjoismaiden neuvoston istuntoon vuonna 2023. Vuoden 2024 aikana valmistellaan uuden mallin käyttöönottoa ja se astuu voimaan 2025, Wiberg selitti.
Rajakomiteat ulkopuolella
Pohjoiskalotin neuvoston pääsihteeri Paula Mikkola reagoi tähän.
-Miksi rajakomiteat eivät ole mukana tässä työssä, hän ihmetteli
Nataliia Hammarberg Bothnian Arc organisaatiosta oli samoilla linjoilla.
-Olen Paulan kanssa samaa mieltä. Suhtaudumme kriittisesti siihen tapaan, jolla tätä tehdään. Arviointi esittää, että Bothnian Arc pitäisi sulauttaa Pohjoiskalotin neuvostoon. Onko tällaiselle esitykselle jotain tukea? Hammarberg kysyi.
-Tämä on meidän kannaltamme valitettavaa. Kyse on isosta asiasta, joka tuntuu epäoikeudenmukaiselta, sanoi Bothnian Arcin toinen edustaja Anne Rännäli-Kontturi.
Vanhan mallin mukaan
Merenkurkun neuvoston EAYY:n johtajan Mathias Lindströmin kanta oli samanlainen ja hänen mielestään kyse on vanhan mallin käyttämisestä.
-Ne aluekehityksen teemaryhmät, joihin osa rajayhteistyön rahoista siirrettiin, eivät ole olleet erityisen onnistuneita. Niistä rahoista olisi saatu paljon enemmän paikallista hyötyä, jos ne olisivat säilyneet rajakomiteoiden käytössä. Meille on myös melko epäselvää, mitä hyötyä meille on Nordregiosta, jonne osa aluekehityksen rahoista myös ohjautuu. Meille sopisi paremmin, että ostaisimme Nordregiolta palveluita silloin, kun meillä on niille tarvetta, hän totesi.
Mitään ei ole vielä päätetty
Pohjoismaiden neuvoston kasvun ja kehityksen valiokunnan puheenjohtaja Anders Eriksson huomautti, että mitään päätöksiä rajakomiteoiden tulevasta yhteistoimintamallista ei ole vielä lyöty lukkoon.
-Nyt tarvitaan alhaalta-ylös katsantokantaa ja keskustelua asiaan liittyvien toimijoiden kanssa. Minä tulen pitämään oman valiokuntani tietoisena tästä, hän lupasi.
-Me kyllä haluamme käydä keskustelua rajakomiteoiden kanssa. Tulkaa puhumaan meille. Virkamieskomitean pitäisi avata teille taustoja, arvoja ja sitä, mihin päätökset perustuvat, totesi Suomen työ- ja elinkeinoministeriön edustaja Helinä Yli-Knuutila.
Erilaista toimintaa
Svinesundskommitten edustaja Cecilia Nilsson totesi, että kaikki kolmetoista rajayhteistyöorganisaatiota toimivat eri tavoin.
-Lähtökohtanamme on paikallinen käytännönläheinen toiminta, joka kytkeytyy myös EU-ohjelmiin, hän kertoi.
Virkamieskomitean Gerd Slinningin mielestä yhteys rajakomiteoihin pitää olla.
-Keskustelu ja kuuntelu on tärkeää. Me voimme myöntää rahoitusta, hän sanoi.
-Meidän pitää keskustella ja löytää tähän pitkän tähtäimen ratkaisu, totesi Gitte Mondrup lopuksi.
Kent Lidman