2018, Uutinen 20.12.2018 Paula Mikkola
Tiedonvaihdon parantaminen ja lisääminen arktisten yhteistyöohjelmien kesken oli yksi tavoite, kun Rovaniemellä pidettiin järjestyksessään toinen arktisten ohjelmien klusteroitumistapahtuma. Tilaisuus kokosi satakunta osallistujaa viidestä eri yhteistyöohjelmasta ja hankeorganisaatioista. He keskustelivat yhteistyön mahdollisuuksista ja vaihtoivat kokemuksia keskenään.

Lapin liiton Päivi Ekdahl Rovaniemeltä avasi tilaisuuden korostamalla arktisten ohjelmien välisen yhteistyön merkitystä.

-Meillä on rajojen molemmin puolin samat tavoitteet, joiden saavuttamiseksi meidän tulee hyödyntää toisiamme, Ekdahl sanoi.

Viiden arktisen ohjelma yhteistyötä

Rovaniemellä toimintaansa esitteli viisi yhteistyöohjelmaa, jotka toimivat EU:n arktisella alueella. Ne ovat Interreg Pohjoinen, Interreg Botnia-Atlantica, Kolarctic CBC, Karelia CBC sekä Pohjoinen periferia ja Arktis (NPA).

Ohjelmissa on monia yhdistäviä tekijöitä, esimerkiksi se, että tavoitteena on lisätä asumisviihtyvyyttä arktisilla alueilla, panostaa luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen, kehittää arktista yrittäjyyttä ja hyödyntää kylmää ilmastoa.

-Painotukset hieman vaihtelevat eri ohjelmissa, totesi Karelia CBC ohjelmavastaava Marko Ruokangas Pohjois-Pohjanmaalta.

Ohjelmien painopisteitä

Interreg Pohjoisen painopisteitä ovat tutkimus, innovaatiot, yrittäjyys, kulttuuri ja ympäristö sekä yhteiset työmarkkinat. Iiris Mäntyranta toimii Norrbottenin lääninhallituksessa ohjelmavastaavana.

Botnia-Atlantican toimintalinjoja ovat innovaatiot, yrittäjyys, ympäristö ja liikenneyhteydet. Ohjelmavastaavana toimii Gabriel Bölske Västerbottenin lääninhallituksessa.

Kolarctic ohjelman painopisteisiin kuuluvat yritystoiminta ja pk-yritysten kehittäminen, ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutos, kestävät kuljetukset, viestintäjärjestelmät ja verkostot, turvallisuus, liikkuvuus ja rajat ylittävä muuttoliike. Riikka Oittinen Lapin liitossa toimii ohjelmapäällikkönä.

Karelia ohjelmassa painotetaan rajat ylittävää liiketoimintaa, pk-yritysten toimintaa, ympäristönsuojelua ja ilmastonmuutosta, rajaturvallisuutta ja muuttoliikettä, paikalliskulttuuria ja kulttuuriperinteen suojelua. Ohjelmavastaava Marko Ruokankaan toimipiste on Oulussa.

NPA ohjelman painopisteet ovat innovaatiot, yrittäjyys, kestävä energian tuotanto ja energiatehokkuus sekä luonto- ja kulttuuriperinnön suojelu. Ohjelmasihteeristö toimii  Kööpenhaminassa.

Pilottihanke

NPA ohjelmavastaava Kirsti Mijnhijmerin mielestä Euroopan arktiselle alueelle investoidaan liian vähän.

-NPA vetää kokeiluhanketta, jossa olemme käynnistäneet yhteisen keskustelun laajemmasta tietojen vaihdosta ja yhteistyöstä Interreg-ohjelmien välillä, Mijnhijmer kertoi.

Mijnhijmerin mielestä monet haasteet ovat arktiselle alueelle yhteisiä.

-Vähän asukkaita, pitkät välimatkat, huono saavutettavuus ja aivan liian yksipuolinen talous. Alueen pitäisi pystyä hyödyntämään kylmän ilmaston etuja, suuria erämaa-alueita, rikkaita luonnonvaroja ja kasvavaa kiinnostusta arktisia alueita kohtaan.

Miten yhteistyötä voidaan lisätä?

Millä tavalla yhteistyötä pitäisi tehdä?

-Kyse on muun muassa rajojen ja toimintalinjojen ylittämisestä ohjelma-alueiden ja  kumppaneiden, esimerkiksi yliopistojen, alueviranomaisten ja organisaatioiden välillä. Voimme panostaa myös kahdenväliseen rajat ylittävään yhteistyöhön ja eri sektoreille erikoistumiseen, Mijnhijmer sanoi.

Lisää vastiketta rahoille

Tavoitteena on saada myönnetyillä rahoilla enemmän aikaan rajat ylittävissä ohjelmissa.

-Voimme saada enemmän ja selkeämpää tietoa hankkeiden valinnasta. Voimme lisätä sidosryhmien ja osa-omistajien mukanaoloa. Voimme markkinoida tuloksia ja kokemuksia paremmin, Mijnhijmer luetteli.

Yhteisiä panostuksia

Miten siihen päästään?

-Lisäämällä keskinäistä tiedonvaihtoa ja yhteistä hankekehittelyä sekä järjestämällä arktisia teemoja käsitteleviä tilaisuuksia. Voimme myös suunnitella yhdessä, miten yhteistyötä tehdään sen jälkeen, kun nykyinen ohjelmakausi vuonna 2020 päättyy, Mijnhijmer kertoi.