2018, Uutinen |
26.01.2018 |
Paula Mikkola |
-Maailma ei ole kestävä ja siksi me olemme täällä tänään. On suuri haaste saada kaikki maat omaksumaan ja noudattamaan globaaleja kestävyystavoitteita, jotka YK:n Agenda 2030 määrittelee.
Näin totesi YK:n globaalin kestävän kehityksen työryhmän jäsen Eeva Furman avatessaan keskustelun YK:n tavoitteista ja siitä, miten tiedettä voidaan hyödyntää arktisen alueen kehityksessä.
Kaikki kehitysmaita
Furmanin mukaan ihmisillä on ollut tuhansia vuosia innovatiivisia ideoita ja arktisella alueella voidaan hyödyntää muualla maailmassa saatuja kokemuksia.
-Tästä näkökulmasta kaikki maat ovat koko ajan kehitysmaita. Olemme kaikki samassa veneessä eikä kukaan toivo sen uppoavan. Yhteinen haasteemme on huolehtia, että maailman kestävyystavoitteet saavutetaan Agenda 2030:n mukaisesti ja ne sisältyvät käytännön toimintaan, Furman totesi.
Agenda 2030
Miten Agenda 2030:a pitää toteuttaa?
-Tulee tunnistaa ne esteet ja haasteet, joita eri aloilla on. Kukin tarkastelee omaa aluettaan. Mihin pitää keskittyä, jotta ihmisille varmistetaan hyvä elämä, positiivinen talouskehitys ja kestävä ympäristö? On toimittava yhdessä muiden kanssa ja etsittävä keinoja vähentää olemassa olevia esteitä, Eeva Furman sanoi.
Tiede tärkeää
Tieteellä on siinä työssä tärkeä rooli.
-Meidän pitää löytää poikkitieteellisiä yhteistyömuotoja. Eri alojen tiedemiesten tulee keskustella ongelmista yhdessä. Miten rakentaa kumppanuuksia? Miten yhdistää menneisyys, nykyaika ja tulevaisuus? Millä tavalla eri alueet saadaan toimimaan yhdessä kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi ja niiden toteuttamiseksi? Furman pohti.
Arktinen tutkimus
Arktisen yliopiston Lars Kullerud kertoi, että arktista aluetta koskevaa tutkimusta on runsaasti.
-Meillä on yhteisiä tavoitteita, esimerkiksi arktisen muotoilun tarkoituksen selvittäminen. Teemme tiivistä yhteistyötä muiden arktisen alueen tutkimuslaitosten kanssa, Kullerud kertoi.
-Tiede on kestävän kehityksen ydin ja sillä on tärkeä rooli arktisen alueen yhteistyön kehittämisessä, totesi Evan Bloom, joka toimii Yhdysvaltojen sisäministeriön meri- ja polaarialueiden virastossa Washington DC:ssä.
Alkuperäiskansat
Kanadan Polaaritutkimuskeskuksen David Scottin mielestä arktiset kysymykset sisältävät monia eri sektoreita, joita pitäisi käsitellä.
-Alkuperäis- ja paikallisväestö pitää ottaa mukaan. Pohjoiset yhteisöt pitää saada kiinnostumaan. Kanadassa olemme keskittyneet omaan alueeseemme, mutta samalla olemme pyrkineet vahvistamaan arktista yhteistyötä. Ajankohtaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi energia, infrastruktuuri ja mineraalit. Täytyy rakentaa infrastruktuuri, joka takaa kansalaisille hyvän elämän samalla kuitenkin vaarantamatta luontoa ja olemassa olevia ekosysteemejä, Scott sanoi.
Muuttoliikkeestä uusia haasteita
Lars-Olof Reiersen toimi aikaisemmin Arktisen seuranta- ja arviointiohjelman sihteeristössä Oslossa. Myös hän korosti tieteen keskeistä roolia arktisessa toiminnassa.
-Aloimme työstämään Agenda 2030:a jo 25 vuotta sitten. Muuttoliikkeen myötä yhä enemmän ihmisiä tulee pohjoiseen ja se asettaa uusia vaatimuksia tulevaisuuden kehitykselle, hän sanoi.
David Scottilla on arktista toimintaa koskeva ohjenuora:
-Arktisella alueella, arktisten alueiden hyväksi ja niiden kanssa yhdessä. Sen mukaisesti näitä kysymyksiä pitää ratkaista, hän totesi.