Uutinen |
25.01.2023 |
Paula Mikkola |
Hän valmistaa arktisen luonnon inspiroimia hopeakoruja ja yrityksellä on asiakkaita ympäri Pohjoismaita.
Rahatalletukset
Norjan sääntöjen mukaan hänen pitää maksaa 25 prosentin arvonlisäveroennakko, kun hän vie korujaan rajan yli myyntiin Norjan paikallisilla markkinoilla.
-Kyse on minulle isoista summista. Sääntöjen mukaan minun tulisi kahden työviikon kuluessa saada takaisin osa rahoista niiden korujen osalta, jotka jäivät myymättä ja toin takaisin Suomeen. Todellisuudessa rahojen palautus voi viivästyä yli puoli vuotta tai jopa yli vuoden. Tästä koituu suuria ongelmia niin minulle itselleni kuin yritykselleni, Avellán kertoi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että raja on kiinni, minkä ei pitäisi olla enää mahdollista 70 vuoden pohjoismaisen yhteistyön jälkeen.
Arvonlisäveroennakon maksu pitäisi muuttaa luottokorttiveloitukseksi, jossa kortille tehdään katevaraus rajan ylityksen yhteydessä- Aivan samalla tavoin kuin varattaessa hotellihuonetta, jolloin varaaja maksaa todellisen summan vasta hotellista poistuessaan.
Käteisen saanti
Rajaseudulla myös käteisen rahan saanti voi olla vaikeaa.
-Maksupäätteet eivät useinkaan toimi rajan yli niin, että voisin veloittaa maksun kortilla toisen maan valuutassa. Minulla on matkaa 530 kilometriä lähimmälle valuutanvaihtopisteelle Ouluun, mikä tarkoittaa matkaa puoleenväliin Suomea. Tästä syystä käteismaksut ovat ongelmallisia, Avellán kertoi.
Rajaneuvonnan toiminta on saamelaisille tärkeää
Runar Myrnes Balto on Norjan saamelaiskäräjäedustaja. Hän kertoi rajaneuvonnan merkityksestä saamelaisyhteisölle.
-Saamelaiskäräjät on ilmaissut tukensa Rajaneuvonnan toiminnalle Norjan puolella. Tuemme vaatimuksia toiminnan rahoituksen lisäämisestä, koska se tekee saamelaisyhteisön näkökulmasta tärkeää työtä, Balto sanoi.
Tiedon puute
Hän kertoi saamelaisyhteisön laajuudesta Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueella.
-Saamelaisia on neljässä maassa eikä yhteisö noudata mitään valtioiden rajoja. Saamelaisalueella puhutaan kymmentä eri saamen kieltä, Balto selitti.
Saamelaisten suurin rajaesteongelma on tiedon puute.
-Tarvitsemme paljon enemmän saamenkielistä tietoa, koska toimimme kaikkien rajojen yli, Balto totesi.
Covid-aika oli saamelaisille vaikea
Covid-pandemia sulki valtioiden rajat ja aiheutti saamelaisille suuria ongelmia.
-Rajat ylittävä poronhoito lakkasi ja moni muu asia saamelaisten elämässä pysähtyi. Saamen kielellä oli hankalaa saada tietoa siitä, mitkä säännöt olivat kulloinkin voimassa. Lisäksi Pohjoismailta puuttui yhteinen strategia ja toiminta pandemian aikana, Balto selitti.
Arvonlisäverotalletukset
Saamelaisillekin käsityötuotteiden arvonlisäverotalletukset Norjaan viennin yhteydessä ovat suuri ongelma. Siis sama asia, josta Ami Avellán puhui aikaisemmin.
-Se edellyttää arvonlisäverolain muutoksia ja uusia käytäntöjä markkinoilla myyntiin. Tuottajilla pitäisi olla mahdollisuus tehdä itse tuotteiden vientiselvitykset eikä arvonlisäveroa saisi periä tuotteista, jotka myyntiä varten vain käytetään rajan yli toisessa maassa, Balto totesi.
Veroa kahteen maahan
Toinen ongelma on se, että rajankävijät joutuvat maksamaan veroa kahteen maahan.
-Rajankävijöihin sovelletaan kahdenvälisiä poikkeussääntöjä. Niiden sijasta maiden ja kuntien pitäisi sopia uudesta käytännöstä, jossa maiden keskinäinen verojen jakauma määritellään jälkikäteen, niin kuin Kööpenhaminan ja Malmön välillä tehdään, Balto sanoi.
Muita saamelaisten rajaesteitä
Runar Myrnes Balto luetteli vielä lisää muita rajaesteitä, jotka koskevat erityisesti saamelaisia.
- Saamelaisopiskelijat eivät saa stipendejä toisessa maassa opiskelua varten.
- Saamelaiset terapeutit eivät voi työskennellä rajan yli.
- Paimen- ja lammaskoirien rokotussäännöt eivät ole joustavia.
- Petoeläinhallinnoilla ei ole tietoa eri maiden petokannoista.
- Työskentelymaassa on vaikea saada lakisääteistä lääkärinhoitoa.
- Toisen valtion lakipykälistä ja säännöistä on huonosti tietoa saatavilla.
Kent Lidman