Uutinen 17.10.2022 Paula Mikkola
-Erilaiset maksut ja arvonlisäverotalletukset Norjan rajalla ovat iso rajaesteongelma, kertoi inarilaisen Ami Avellan Jewellery saamelaisyrityksen omistaja Ami Avellan Tromssan tulevaisuusfoorumissa.

Avellanin yritys valmistaa arktisen luonnon inspiroimia hopeakoruja ja yrityksellä on asiakkaita ympäri Pohjoiskalottia. 

Rahatalletukset

Norjan sääntöjen mukaan hänen pitää tallentaa tietty summa rahaa, kun hän vie korujaan rajan yli Norjaan.

-Kyse voi olla minulle isoista summista. Sääntöjen mukaan saan joidenkin viikkojen kuluttua takaisin osan rahoista niiden korujen osalta, jotka jäivät myymättä ja toin takaisin Suomeen. Todellisuudessa rahojen palautus voi viivästyä yli puoli vuotta tai jopa yli vuoden. Tästä koituu yritykselleni suuria ongelmia, Avellan kertoi.

Kalliita rahtikuluja

Kalliit rahdit ovat toinen rajaongelma.

-Oman maan sisällä rahtimaksut voivat olla halpoja, mutta jos minun pitää toimittaa koru asiakkaalle rajan yli, minulle voi tulla halvemmaksi viedä koru asiakkaalle itse, omalla autolla kuin lähettää se kuljetusliikkeen kautta, Avellan selitti.

Käteisen saanti

Rajaseudulla myös käteisen rahan saanti voi olla vaikeaa.

-Pankkiautomaatit eivät aina toimi rajan yli niin, että voisin saada maksun toisen maan valuutassa. Minulla voi olla matkaa 530 kilometriä lähimmälle pankkiautomaatille, Avellan kertoi.

Rajaneuvonnan toiminta on saamelaisille tärkeää

Runar Myrnes Balto on Norjan saamelaiskäräjäedustaja. Hän kertoi rajaneuvonnan merkityksestä saamelaisyhteisölle.

-Saamelaiskäräjät on ilmaissut tukensa Rajaneuvonnan toiminnalle Norjan puolella. Tuemme vaatimuksia toiminnan rahoituksen lisäämisestä, koska se tekee saamelaisyhteisön näkökulmasta tärkeää työtä, Balto sanoi.

Tiedon puute

Hän kertoi saamelaisyhteisön laajuudesta Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueella.

-Saamelaisia on neljässä maassa eikä yhteisö noudata mitään valtioiden rajoja. Saamelaisalueella puhutaan kymmentä eri saamen kieltä, Balto selitti.

Saamelaisten suurin rajaesteongelma on tiedon puute.

-Tarvitsemme paljon enemmän saamenkielistä tietoa, koska toimimme kaikkien rajojen yli, Balto totesi.

Covid-aika oli saamelaisille vaikea

Covid-pandemia sulki valtioiden rajat ja aiheutti saamelaisille suuria ongelmia.

-Rajat ylittävä poronhoito lakkasi ja moni muu asia saamelaisten elämässä pysähtyi. Saamen kielellä oli hankalaa saada tietoa siitä, mitkä säännöt olivat kulloinkin voimassa. Lisäksi Pohjoismailta puuttui yhteinen strategia ja toiminta pandemian aikana, Balto selitti.

Arvonlisäverotalletukset

Saamelaisillekin käsityötuotteiden arvonlisäverotalletukset Norjaan viennin yhteydessä ovat suuri ongelma. Siis sama asia, josta Ami Avellan puhui aikaisemmin.

-Se edellyttää arvonlisäverolain muutoksia ja uusia käytäntöjä markkinoilla myyntiin. Tuottajilla pitäisi olla mahdollisuus tehdä itse tuotteiden vientiselvitykset eikä arvonlisäveroa saisi periä tuotteista, jotka myyntiä varten vain käytetään rajan yli toisessa maassa, Balto totesi. 

Veroa kahteen maahan

Toinen ongelma on se, että rajankävijät joutuvat maksamaan veroa kahteen maahan.

-Rajankävijöihin sovelletaan kahdenvälisiä poikkeussääntöjä. Niiden sijasta maiden ja kuntien pitäisi sopia uudesta käytännöstä, jossa maiden keskinäinen verojen jakauma määritellään jälkikäteen, niin kuin Kööpenhaminan ja Malmön välillä tehdään, Balto sanoi.

Muita saamelaisten rajaesteitä

Runar Myrnes Balto luetteli vielä lisää muita rajaesteitä, jotka koskevat erityisesti saamelaisia.

  • Saamelaisopiskelijat eivät saa stipendejä toisessa maassa opiskelua varten.
  • Saamelaiset terapeutit eivät voi työskennellä rajan yli.
  • Paimen- ja lammaskoirien rokotussäännöt eivät ole joustavia.
  • Petoeläinhallinnoilla ei ole tietoa eri maiden petokannoista.
  • Työskentelymaassa on vaikea saada lakisääteistä lääkärinhoitoa.
  • Toisen valtion lakipykälistä ja säännöistä on huonosti tietoa saatavilla.

Kent Lidman