Uutinen 26.03.2018 Paula Mikkola
-Meidän pitää oppia paremmin ajattelemaan pitkällä tähtäimellä. Tässä ja nyt –kysymykset ovat tärkeitä, mutta myös se, mitä suuria haasteita meillä on tulevaisuudessa edessä. Näin sanoi Norrbottenin aluekehitysjohtaja ja RegLabin juuri valittu puheenjohtaja Anna Lindberg, kun hän avasi Uumajassa tämän vuoden aluekehityskonferenssin

 

Foto:Jesper Fermgård

Tapahtumaan osallistui runsaat 360 henkilöä pääosin Ruotsista, mutta myös muista Pohjoismaista.

 RegLab on foorumi aluekehitysosaamisen kartuttamista, jakamista ja oppimista varten. Sen puitteissa alueet, viranomaiset, tutkijat ja muut toimijat kohtaavat oppimaan lisää ja työstämään yhteisiä kehityshankkeita. RegLabilla on Ruotsissa 24 jäsentä; 21 aluetta/lääniä, Ruotsin kuntaliitto, Vinnova ja Tillväxtverket. 

Haastelta

 RegLab toteuttaa oppimishankkeita, rakentaa verkostoja, järjestää seminaareja, tekee analyysejä ja välittää osaamista. Tällä hetkellä yksi isoista ajankohtaisista hankkeista on nimeltään ”Alue 2050.”

 Tulevaisuus 2050 oli myös tämän vuotisen Uumajan konferenssin teema. Siellä pohdittiin sellaisia asioita kuten mikä on tulevaisuudessa houkutteleva alue, mitkä paikat houkuttelevat kävijöitä, yrityksiä ja asukkaita. Puhuttiin muun muassa älykaupungeista ja elinvoimaisesta maaseudusta.

 -Meillä on monia haasteita tulevaisuudessa, Anna Lindberg totesi.

 Yhteistyötä yli rajojen

 Västerbottenin aluejohtaja Anna Pettersson korosti rajat ylittävän yhteistyön merkitystä.

-Västerbotten tekee paljon yhteistyötä Pohjanmaan kanssa esimerkiksi Merenkurkun lauttayhteyden tiimoilta. Asuinympäristö ja infrastruktuuri ovat tärkeitä asioita. Norrbotnia-rata on ratkaisevan tärkeä infrastruktuuri-investointi. Muita merkittäviä kysymyksiä ovat uusi terveyden- ja sairaanhoidon organisaatio sekä kulttuuri- ja tasa-arvopanostukset alueen houkuttelevuuden lisäämiseksi, Anna Pettersson kertoi.

 Älykkäät kaupungit

 Århusin yliopiston Martin Brynskov on johtavia henkilöitä tanskalaisessa älykaupunkeja käsittelevässä aivoriihessä (Danish Smart City Think Tank). Hän kertoi Pohjolan ja Euroopan älykaupungeista.

-Kyse on innovaatioiden, kulttuurin ja teknisen kehityksen välisistä suhteista. Asiaan kuuluu myös avoin demokraattinen keskustelu. Teemme yhteistyötä 117 kaupungin kanssa 24 valtiossa Euroopan, Latinalaisen Amerikan, Yhdysvaltojen ja Aasian alueella, Brynskov kertoi.

 Brynskovin mukaan älykaupungeilla on monta pulmaa ratkaistavanaan. Hän luetteli seuraavia:

-joustavuus ja tuottavuus ja ketä varten,

-eri kaupungeilla on erilaiset kokemukset

-demokratian laatu

-kaikkien pitäisi edetä samassa tahdissa

-onko mahdollista suunnitella kaikkea kaikille

-miten julkisten palveluiden pitäisi toimia,

-miten yhteiskunta organisoidaan ja miten osaamistarpeeseen vastataan.

-On tärkeää, että infrastruktuurin rakentamisessa on paikallinen näkökulma ja paikallinen kontrolli. Älykkäässä kaupungissa kaiken toiminnan pitää olla sopeutettua paikallisiin olosuhteisiin, Brynskov sanoi.

 Älykaupungille työkaluja

 Brynskov korosti, että toimintaa testataan monilla eri alueilla.

-On tarpeen kehittää työkaluja eri alueilla, jotta älykaupunkien kanssa voidaan tehdä töitä, Brynskov totesi.