Uutinen 15.11.2019 Paula Mikkola
-Lähes 750 henkilöä ja 24 työnantajaa oli mukana järjestetyissä rekrytointitapahtumissa. Hankkeen kautta yhdeksän henkilöä sai työpaikan ja sen aikana tehtiin 22 työtarjousta. Työhaastatteluja toteutui 71 ja hankkeen nettisivuja seuraa 1498 henkilöä. Näitä tuloksia kertoi Oulunseudun ammattioppilaitoksen, OSAO:n Niko Finnilä, joka toimi Arctic Labour hankkeen vetäjänä.

Luulajassa pidetyn hankkeen päätöstilaisuuden otsikkona oli Working@the Arctic – endless possibilities (työssäkäynti arktisella aluella – loputtomia mahdollisuuksia).

 -Pohjois-Suomessa on korkea työttömyys, kun taas Pohjois-Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa työttömyys on alhainen ja osaavasta työvoimasta on pulaa. Hankkeen päätavoitteena oli lisätä työvoiman liikkuvuutta rajojen yli pohjoisessa, Finnilä kertoi.

 Liikkuvuuden kasvua

Projektilla lisättiin tietoisuutta ja mahdollisuuksia löytää työpaikka toisesta maasta samalla kun rajat ylittävän liikkuvuuden esteitä pyrittiin vähentämään. Kohderyhmänä olivat etenkin nuoret aikuiset, jotka pystyivät harkitsemaan töiden hakemista toisesta Pohjoismaasta. OSAO:n kumppaneina hankkeessa olivat Övertorneån Koulutus Nord ja Tromssan Bedriftskompetanse AS.

-Työvoiman rekrytointia rajan yli pitää helpottaa. Pitää kehittää sellainen rajat ylittävän liikkuvuuden malli, joka ottaa huomioon maiden kieli- ja kulttuurierot. Peremmiltään kyse on pohjoisen yhteisten työmarkkinoiden toteutumisesta, Finnilä totesi.

 Useita rahoittajia

Hankkeen kokonaisbudjetti oli runsaat 713 000 euroa ja sillä oli lukuisia rahoittajia.

-Suurin tuki tuli Interreg Pohjoisen ohjelmasta, joka kattoi yli 60 prosenttia kustannuksista. Muita rahoittajia olivat Lapin liitto, Region Norrbotten, Tromssan maakuntahallinto sekä hankkeessa mukana olleet organisaatiot, Finnilä kertoi.

 Runsaasti toimintaa

Hankkeen aikana toteutettiin monia asioita.

-Olemme kehittäneet mallin, jonka avulla voidaan vähentää rajat ylittävän liikkuvuuden esteitä. Olemme saattaneet yhteen työnantajia ja työnhakijoita rajojen yli, Finnilä sanoi.

 Hankkeessa on järjestetty matchmaking tilaisuuksia, kieli- ja kulttuuritoimintaa, tehty käytännön tehtäviä ja opintomatkoja sekä tutustuttu erilaisiin työnhakumenetelmiin.

Pilottimallit

OSAO:n opinto-ohjaaja Elina Toiviainen kertoi, miten hakijoiden valmennuksessa käytettiin pilottimalleja.

-Me toteutimme pilotteina matchmaking tapahtuman ja opintovierailut Tromssaan, Kiirunaan ja Ouluun. Osallistujien ikähaarukka oli 17-50 vuotta. Järjestimme työnantajille ja työntekijöille yhteisiä työpajoja. Kehitimme verkostoitumismalleja ja kulttuurivalmennusta, hän sanoi.

 Mitä johtopäätöksiä eri pilottien avulla työskentelystä voitiin tehdä?

-Kummankin puolen pitää antaa tutustua työnantajien ja työntekijöiden mahdollisuuksiin ja molempia ryhmiä pitää valmentaa. Tarvitaan lisää kielitaitoa ja enemmän paikallistuntemusta, Toiviainen totesi.

 Opintomatkat

Koulutus Nordin Iiris Matela oli järjestämässä kahta Kiirunan ja yhtä Oulun opintomatkaa. Niiden aikana käytiin mm. Peab:lla, LKAB:lla ja muissa yrityksissä.

-Ensimmäisellä Kiirunan matkalla mukana oli 15 opiskelijaa ja kaksi matkan vetäjää. Kävimme LKAB:n vierailukeskuksessa ja tapasimme henkilöstöhallinnon edustajia. LKAB vaatii työntekijältä riittävää ruotsin kielen taitoa, jotta hän voi ymmärtää varoitus- ja turvaohjeet, sekä vähintään lukiokoulutuksen. Yritys tarvitsee paljon työvoimaa, noin 200 henkilöä ympärivuotisesti ja 600-700 kesätyöntekijää joka vuosi, Matela kertoi.

 Työsopimus syntyi

Opintomatkojen osallistujat saivat hyvin konkreettisen kuvan työpaikoista.

-Heille syntyi myös käsitys siitä, mitä on olla yrityksessä työntekijänä, ja he saivat mahdollisuuden verkostoitua työpaikalla. Opintokäyntien avulla työnantajat ja työnhakijat saivat lisää tietoa toisistaan. Joissakin tapauksissa ne johtivat suoraan työntekijän palkkaamiseen, Matela sanoi.

 Mahdollisuuksia ja esteitä

Tromssan Bedriftskompetansen Ingrid Abrahamsen kertoi, että Tromssan maakunnassa on monia pk-yrityksiä vailla työvoimaa. Työllistämisessä on kuitenkin haasteita, joihin pitää löytää ratkaisuja.

-Uuteen maahan ja uuteen työhön muuttaminen voi olla vaikeaa. Pitää myös pohtia, miksi hakee töitä ulkomailta, jos töitä voisi saada kotipaikkakunnaltakin. Jos työmarkkinoilla toivotaan lisää rajat ylittävää liikkuvuutta, meidän pitää ratkaista monia kysymyksiä, hän sanoi.

 Käytännön kysymyksiä

Toisesta maasta töitä hakevan pitää ratkaista monia käytännön kysymyksiä.

-Jos hakijalla on perhe, kumppanillekin pitäisi löytää töitä ja lasten koulunkäyntikin pitää järjestää. Kielikysymykset ja kulttuurierot pitää pystyä ylittämään, Abrahamsen totesi.

 Näiden lisäksi on rakenteellisia kysymyksiä, joihin pitää löytää ratkaisu. Esimerkiksi mistä löytää majoitus, jos alueella on pula vapaista asunnoista.

-Pitää miettiä, onko Tromssa tai Pohjois-Norja ratkaisu ruotsalaisille ja suomalaisille työnhakijoille. On pohdittava asenteiden muuttamista ja opittava ajattelemaan paikallisesta näkökulmasta. On myös työpaikkoja, joiden sijainti ei ehkä ole kaikkein houkuttelevin, mutta jossa työvoimaa silti tarvitaan. Hakijan pitää pohtia, haluaako hän asettua sellaiseen paikkaan, Abrahamsen sanoi.

 Haasteita ja mahdollisuuksia

OSAO:n vararehtori Raija Näppä totesi, että monien haasteiden lisäksi rajat ylittävään liikkuvuuteen liittyy suuria mahdollisuuksia.

-Haasteena voi olla se, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa tai liian harvalla on oikeanlaista osaamista. Joudumme ottamaan huomioon myös sellaiset globaalit haasteet kuin kestävän kehityksen, ilmastokriisin, pakolaisten maahanmuuton ja odotettavissa olevan väestönkehityksen, Näppä sanoi.

 Lisää yhteistyötä

Näpän mielestä on tärkeää keskittyä mahdollisuuksiin.

-Viranomaisten, laitosten, organisaatioiden ja valtioiden pitää tehdä yhteistyötä, varmistaa yksilön mahdollisuudet ja alueen houkuttelevuus. Meidän pitää vähentää byrokratiaa, panostaa enemmän työnhakijoiden valmennukseen ja työmarkkinoille integroitumiseen sekä digitaaliseen muutoksen, joka on tulossa. Pitää ajatella oman laatikon ulkopuolelle, Näppä kehotti.