2016, Arkisto |
25.09.2016 |
Paula Mikkola |
– Pitää olla vahva maailmalla ja lähteä nopeasti vientimarkkinoille, jos on Pohjoismaiden kaltainen pieni valtio. Lisäksi on eduksi täydentää toisiaan keskinäisen kilpailun sijasta. Näin sanoi Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Kjell Skoglund Tornion elinkeinoseminaarissa.
Skoglund totesi, että maiden välillä on kulttuurieroja, joiden ansiosta olemme hyviä eri asioissa ja näin täydennämme toisiamme.
– Jos haluaa käynnistää pohjoismaisen yrityksen, tekninen johtaja kannatta palkata Suomesta, tanskalaisille antaa vastuu markkinoinnista ja taloudenhoito norjalaisille. Ruotsalaisen osaavat parhaiten hallinnon ja logistiikan. Toimitusjohtaja valitaan sen mukaan mihin yrityksen toiminnalla tähdätään. Eri maissa on erilaisia vahvuuksia, hän sanoi.
Yritykset tarvitsevat toisiaan
Skoglundin mielestä Pohjolan yritykset tarvitsevat toisiaan eri tavoin
– Suomi tarvitsee Ruotsia enemmän kuin mitään muuta maata. Ruotsalaiset ovat selkeästi parhaita tekemään rakenteellisia päätöksiä, jotka Suomelle ovat vaikeita. Valmistusteollisuus on Ruotsissa vahva ja sen osuus vientimarkkinoista on 48 prosenttia. Rakennusteollisuus on niin ikään suurta, Skoglund kertoi.
Ruotsin yritysyhteistyössä kieli on tärkeä kysymys.
– Suomalaisyritysten pitää osata ruotsia, Skoglund totesi.
Ruotsi etenee kuin juna
Skoglundin mukaan Ruotsin taloudella menee hyvin
– Ruotsi etenee kuin juna, mikä luo mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Ruotsi on vahva etenkin kolmella alalla; globalisaatiossa, digitalisaatiossa ja kaupungistumisessa, hän kertoi.
Toinen Ruotsissa tärkeä asia on yhteistoiminta yrityksissä.
– Ruotsissa on sovellettu Palmen ajoista lähtien yhteistoimintalakia yrityksissä. Se tarkoittaa, että työntekijöiden edustaja on mukana yrityksen hallituksessa. Tällä on suuri psykologinen vaikutus, erityisesti vaikeina aikoina. Yhteistoiminta yhdistää työntekijöitä ja työantajia niin, ett toimitaan samaan suuntaan, Skoglund sanoi.
Vanhustenhoito lisääntyy
Skoglund pohti myös, missä asioissa Suomi on hyvä.
– Olemme hyviä hyvinvointiteknologiassa. Suomessa se työllistää yli 10 000 ihmistä ja sen vientiarvo on kaksi miljoonaa euroa. Siinä on erityisesti kyse hoidosta ja vanhuksista huolehtimisesta. Suomessa väestö on iäkästä, niin kuin Ruotsissakin, mutta siellä hoidosta huolehtivat usein maahanmuuttajat. Suomessa maahanmuuttajia on vähemmän. Tarvitaan teknisiä apuvälineitä ja tulevan kymmenen vuoden aikana tarvitaan Suomessa kaksinkertainen määrä vuodepaikkoja vanhustenhoitoon nykyiseen verrattuna. Monet haluavat lisäksi asua mahdollisimman pitkään kotona, Skoglund totesi.
Pääkonttori Ruotsissa
Kun tarkastellaan miten muu maailma katsoo Pohjolaa, niin tänne sijoittuvat ulkomaiset yritykset asettuvat usein Ruotsiin.
– Pohjolaan asettuvista ulkomaisista yrityksistä 75 prosenttia perustaa pääkonttorin Ruotsiin, kun taas Suomen valitsee vain 1,5 prosenttia.
Pankkien rajaesteitä
Haaparannan Swedbankin johtaja Roger Keisu kertoi rajaesteistä pankin näkökulmasta.
– Se, mitä maailmalla tapahtuu, vaikuttaa suoraan meidän toimintaamme rajalla. 1980-luvulla oli paljon rajakauppaa, kun suomalaiset matkustivat Ruotsiin ostoksille. Raha virtasi rajan yli aja ja pankissa käsiteltiin paljon käteistä, hän kertoi.
Sitten iski pankkikriisi 1990-luvulla.
– Vuosikymmenen lopulla kaupankäynti vilkastui jälleen, mutta sitten tulivat World Trade Centerin terroriteot ja USA:n pankkikriisi 2008. Samaan aikaan paljastui suuria petosvyyhtejä Etelä-Euroopassa. Kaikki nämä vaikuttivat pankkimaailmaan niin, että rahojen liikkuminen joudutaan dokumentoimaan tarkemmin, jotta vältetään rahanpesu ja rahojen rikollinen käsittely, Keisu sanoi.
Ikea vaikutti
Ikean tulo Haaparannalle 2006 lisäsi rahan käsittelyä Haaparanta-Tornion alueella.
– Arvokuljetukset rajan yli lisääntyivät. Niissä ilmeni uusia rajaesteitä, joita olemme pyrkineet ratkaisemaan jo kymmenen vuoden ajan, mutta kaikkiin ei ole vieläkään löydetty ratkaisua, Keisu kertoi