Uutinen 09.01.2023 Paula Mikkola
-Ilmasto lämpenee pohjoisilla alueilla kaksi kertaa nopeammin kuin muualla maailmassa. Meidän pitää ymmärtää ilmastonmuutoksen kokonaisuus eikä vain sen yksittäisten osien seuraukset. Näin sanoi Tukholman yliopiston maantieteen professori Gunhild Ninis Rosqvist, joka toimii myös Luulajan teknisessä yliopistossa vierailevana professorina

Hän on tutkinut yli 30 vuoden ajan ilmastonmuutosta tuntureilla ja erityisesti sitä,

miten lämpötilat ja sademäärien muutokset vaikuttavat jäätiköihin ja järviin.

Gunhild Ninis Rosqvist oli mukana seminaarissa, jonka teemana oli ”elää ja asua kestävässä Pohjolassa”. Föreningen Nordenin järjestämään tapahtumaan Haaparannalla osallistui nelisenkymmentä henkilöä. Tilaisuus oli jatkoa toukokuussa Bodenissa pidetylle Pohjoiskalottikonferenssile.

Ilmastokriisi ja sota

Gunhild Ninis Rosqvist ja Ruotsin siviilipuolustusjärjestön pääsihteeri Tomas Warberg osallistuivat ohjelmaosuuteen, jonka otsikkona oli ”Ilmastokriisi ja sota lähellä, miten meidän pitäisi toimia ja suhtautua”,

Jäät sulavat

Gunhild Ninis Rosqvist kertoi, että ilmasto on jo lämmennyt ja sademäärät kasvaneet pohjoisilla alueilla. Mitä lämpötilan nousu aiheuttaa?

-Merijään peittämä alue supistuu ja jää ohenee. Ikirouta, Grönlannin mannerjäätikkö ja yksittäiset jäätiköt sulavat. Kun ikirouta sulaa, kasvihuonekaasujen kuten metaanin ja hiilen päästöt kasvavat, hän selitti.

Lisääntyvä sademäärä

Lämpötilan nousu johtaa myös vesien virtauksen muutoksiin, kun sellaiset jaksot lyhenevät, jolloin järvet ja vesistöt ovat jäässä. Sademäärät kasvavat, lumikausi lyhenee ja lumen laatu vaihtelee suuresti. Nämä osaltaan aiheuttavat muutoksia ekosysteemissä.

-Tästä konkreettinen esimerkki on Kebnekaise, jonka korkein huippu on vaihtunut, kun entisen huipun jäätikkö suli pois, Rosqvist kertoi.

Vaikuttaa kaikkeen pohjoiseen elämään

Lämpötilojen muutokset ja lisääntyvät sademäärät vaikuttavat pohjoisten alueiden elämään.

-Syksy ja talvi tulevat myöhemmin. Talvet lyhenevät ja niistä tulee leudompia. Runsaat lumisateet, märkä nuoska tai lumipeitteelle satava vesi yleistyvät. Kesät ovat pidempiä, lämpimämpiä ja helleaaltojen riski kasvaa, hän kuvaili.

Vaikutus poronhoitoon ja matkailuun

Miten ne vaikuttavat pohjoisen elinkeinoihin?

-Vaikutus tuntuu erityisesti poronhoidossa, joka on muokannut pohjoisen maisemaa tuhansien vuosien ajan. Pohjoisesta luonnosta elantonsa hankkivat joutuvat sopeutumaan suurempiin sääolosuhteiden muutoksiin osana luonnonolosuhteita. Ilmastonmuutos edellyttää parempaa suunnittelupohjaa ja uudenlaista johtamista, Rosqvist totesi.

Muita toimialoja, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa, ovat matkailu, metsätalous, tuulivoimantuotanto, infrastruktuuri ja monet muut sektorit.

Nähtävä kokonaisuus

Gunhild Ninis Rosqvistin mielestä on tärkeää ymmärtää muutoksen kokonaiskuva.

-Tänä päivänä ei arvioida miten ilmastonmuutos vaikuttaa poronhoitoon ja muihin elinkeinoihin ennen kuin tehdään päätöksiä maankäytön muutoksista. Näin menetetään mahdollisuus suunnitella ympäristön käyttöä pitkäkestoisesti, monitahoisesti ja kestävästi. Tällä vaarannetaan myös mahdollisuus sopeutua lämpenevään ilmastoon, Rosqvist totesi.

Euroopan mineraaliaitta

Tämä koskee myös kaivannaistoimintaa.

-Meidän ei tarvitse kieltää kaivostoimintaa kokonaan vaan Pohjola voi edelleen säilyä Euroopan mineraaliaittana. Mutta kaivostoiminnan tulee tapahtua uusista lähtökohdista, ottaa huomioon ilmaston muutos ja siirtyä fossiilittomaan tuotantoon, Rosqvist sanoi.

Sodan vaikutukset

Venäjän sota Ukrainaa vastaan on vaikuttanut myös Pohjolan ja Euroopan pohjoisten alueiden elinolosuhteisiin.

-Meidän pitää pohtia, miten toimimme, jos joudumme tunnin sisällä jättämään kotimme tai jos joudumme selviytymään täysin ilman muiden apua, sanoi Ruotsin siviilipuolustusjärjestön pääsihteeri Tomas Warberg.

Valmistautuminen

Hänen mielestään kaikkien pitää varautua kriisitilanteiden varalta.

-Yksi tehtävistämme on kouluttaa kansalaisia esimerkiksi sydän- tai hengityselvytyksessä. Suosittelemme myös, että jokaisen velvollisuutena olisi varautua selviytymään yksin vähintään viikon ajan. Sitä varten pitää varata ruokaa, vaatteita, käteistä rahaa ja muita elämistä varten tarvittavia asioita. Kriisitilanteessa käteinen voi esimerkiksi olla ainoa toimiva raha, Tomas Warberg totesi.

Kent Lidman