2019, Uutinen |
08.02.2019 |
Paula Mikkola |
Sandberg on tehnyt rajat ylittävän vertailuanalyysin Pohjolan hallintouudistuksista 2018-2020.
-Trendinä näyttää olevan, ett uudistukset eroavat entistä enemmän toisistaan sekä sisällöltään että käytännön vaikutuksiltaan, hän sanoi.
Suurempia yksiköitä
Erot näkyvät esimerkiksi siinä, luodaanko suurempia vain pienempiä yksiköitä.
– Maantieteellisesti missään maassa ei mennä pienempiin yksiköihin. Norja panostaa eniten suurempien yksiköiden luomiseen. Suomi on ainoa maa, jossa alueuudistus vähentää paikallistoimijoiden tehtäviä. Muissa maissa näihinkin kehitetään suurempia yksiköitä, Sandberg totesi.
Eroja ja yhtäläisyyksiä
Hänen mielestään alueuudistuksille eri maissa on vahvat poliittiset syyt.
-Uudistuksille yhteisiä ovat toiminnalliset ja demokratiakysymykset. Erot löytyvät rahoituksesta ja politiikasta, Sandberg kertoi.
Kun tarkastellaan alueellista demokratiaa, niin Ruotsi oli ensimmäinen Pohjoismaa, joka otti käyttöön suorat aluevaalit jo vuonna 1910.
-Tanska alkoi järjestää aluevaaleja 1970 ja Norja 1976. Suomessa ei vielä ole suoria maakuntavaaleja, mutta ne saattavat tulla käyttöön 2019, kun alueuudistusta aletaan panna käytäntöön, Sandberg sanoi.
Rahoitus
Alueviranomaisten toiminnan rahoituksessa on myös eroja Pohjoismaiden välillä.
-Tanskassa ja Ruotsissa on nyt alueellinen rahoitus. Tanska ottaa käyttöön valtion rahoituksen vuonna 2020, kun taas Ruotsissa aluerahoitus kerätään edelleen veroina. Suomi siirtyy paikallisrahoituksesta kansalliseen rahoitukseen ja Norja säilyttää edelleen nykyisen kansallisen rahoituksen, Sandberg kertoi.