Uutinen |
21.04.2022 |
Paula Mikkola |
Ehdotus nimen muuttamisesta nousi esiin viime vuoden marraskuussa, Rajaneuvonnan 10-vuotisjuhlassa Helsingissä.
-Pohjoiskalotin neuvoston valmisteluryhmän entinen jäsen Iiris Mäntyranta teki tämän ehdotuksen, josta keskusteltiin jo juhlan yhteydessä pidetyssä neuvoston kokouksessa. Muutoksen perusteluna on se, että ”Pohjoiskalotti” voidaan nimessä kokea alueellisesti rajoittavaksi, vaikka käytännössä toiminta kuitenkin kattaa koko maan, kertoi Pohjoiskalotin neuvoston pääsihteeri Paula Mikkola.
Nimen muuttaminen
Norjan ja Ruotsin välillä toimiva Grensetjänsten Morokulien muutti nimensä jokin aika sitten samasta syystä. Sen nykyinen nimi on Grensetjänsten Norge-Sverige.
Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan ohjausryhmä päätti ehdottaa nimen muuttamista Pohjoiskalotin neuvostolle, jolla on toiminnasta päävastuu.
Rajaneuvonnalla on kaksi toimipistettä, toinen TornioHaaparannalla ja toinen Skibotnissa.
Päätehtävänä on helpottaa yksityishenkilöiden, yritysten, organisaatioiden ja viranomaisten rajat ylittävää toimintaa Ruotsin, Suomen ja Norjan välillä. Rajaneuvonta tekee aktiivisesti töitä rajaesteiden vähentämiseksi ja niiden poistamiseksi. Se kuuluu myös muiden vastaavien pohjoismaisten tiedotustoimistojen yhteistyöverkostoon.
-Toimintaa selkiyttävä nimi kannattaa ottaa käyttöön, totesi Norrbottenin lääninhallituksen edustaja Susanne Friberg.
-Se, missä järjestyksessä valtiot nimessä mainitaan, ei ole ratkaisevaa, mutta on luontevaa, että Suomi on nimessä keskellä, Paula Mikkola sanoi.
Pohjoismainen osaamis- ja resurssikeskus
Pohjoiskalotin neuvosto suosittelee esiselvityksen tekemistä alueellisen kumppanuuden vahvistamiseksi ja sen varmistamiseksi, että maakunnat sitoutuvat Rajaneuvonnan toiminnan jatkokehittämiseen.
-Pohjoiskalotin neuvoston tavoitteena on kehittää Norja-Suomi-Ruotsi Rajaneuvonnasta yhteinen pohjoismainen osaamis- ja resurssikeskus, Paula Mikkola kertoi.
Pohjoiskalotin neuvoston suunnitelmana on hakea esiselvitystä varten tukea uudesta Interreg Aurora ohjelmasta.
-Se edellyttää, että jäsenmaakunnat ovat valmiita osarahoittamaan esiselvityksen ja kolmivuotisen kehittämishankkeen, johon Interreg Aurora ohjelman tukea voisi käyttää, Paula Mikkola sanoi.
Kent Lidman