Uutinen |
20.12.2022 |
Kent Lidman |
Örnebakk kertoi lisäksi, että Rajaneuvonta on kehittämässä uusia työkaluja niille, jotka etsivät vastauksia rajaesteitä koskeviin kysymyksiin.
-Olemme avanneet nettisivun (rajaongelma.com), jonka kautta kansalaiset voivat itse raportoida rajaongelmiaan ja esittää niihin ratkaisua. Meillä on ollut aika paljon kävijöitä tuolla sivulla, hän sanoi.
Paljon asiakaskontakteja
Kahden koronavuoden aikana yhteydenottojen määrä Rajaneuvontaan kasvoi rajusti, mutta nyt se on tasaantunut liki samalle tasolle kuin ennen pandemiaa.
Vuonna 2019 asiakaskontakteja oli 3623 ja yleisimmät kysymykset koskivat eläkkeitä, verotusta ja vakuutuksia.
Vuonna 2020 asiakaskontakteja oli 8330 ja 80 prosenttia kyselyistä liittyi koronaan. Loput käsittelivät verotusta ja vakuutuksia.
Vuonna 2021 rekisteröitiin 6946 asiakaskontaktia ja edelleen 80 prosenttia kysymyksistä koski koronapandemiaa.
Marraskuuhun 2022 mennessä Norjan toimipisteessä on ollut 3046 asiakaskontaktia ja nyt tiedustelut koskevat yritystoiminnan aloittamista, eläkkeitä ja verotusta.
Rajaneuvonnan facebook-tilillä oli aikaisemmin 1300 seuraajaa ja se tavoitti 96 000 henkilöä. Viimeisen vuoden aikana sivulla kävijöiden määrä on lähes tuplaantunut ja se on nyt 157 000.
Norjan arvonlisävero
Rajaneuvonnalla on monia haasteita ratkaistavana.
-Norjan arvonlisävero on edelleen iso ongelma. Kun esimerkiksi suomalainen käsityöyrittäjä lähtee Norjaan markkinoille tai messuille, hän joutuu tallentamaan mukana viemistään tuotteista arvonlisäveron ennakon. Myymättömistä tuotteista saa arvonlisäveron palautuksen, mutta sen takaisin saaminen voi kestää pitkään, Örnebakk selitti.
Muita haasteita aiheuttavat Pohjolan yhteisen sähköisen tunnisteen puute, työvoimapula, kolmen maan byrokratioiden yhteensovittaminen, rajan yli työssä käyvien tilastoinnin puute ja Rajaneuvonnan toiminnan vähäinen tunnettuus.
Vuoden aikana Rajaneuvonta on kehittänyt pop-up toimintaa, jossa henkilökunta vierailee Ruotsin, Norjan ja Suomen alueella eri paikkakunnilla ja pitää siellä väliaikaista palvelupistettä.
Rahoitus
Olemme useamman kerran kertoneet, että Rajaneuvonnan toiminnalta puuttuu pitkäkestoinen rahoitus.
-Käymme parhaillaan rahoituskeskusteluja muun muassa Norjan Suurkäräjien kanssa. Mielestämme meitä pitäisi kohdella samalla tavalla kuin Ruotsi-Norja Rajaneuvontaa, jonka toimintaa valtio tukee. Norjan ministeriöt kuitenkin vetoavat siihen, että tuon rajaneuvonnan tuki perustuu Norjan ja Ruotsin valtioiden väliseen sopimukseen. Sellaista Ruotsi-Suomi-Norja Rajaneuvontaa koskevaa sopimusta ei ole olemassa, Örnebakk kertoi.
Ulkomaista työvoimaa etsitään
Carolien Vandersmissen työskentelee Norjan NAVissa Eures-neuvojana. Hän toimii osa-aikaisesti myös Rajaneuvonnan työssä. Hän kertoi Norjassa julkaistusta selvityksestä, jonka mukaan monet norjalaisyritykset ovat kiinnostuneita ulkomaisen työvoiman rekrytoinnista.
-Liki 35 prosenttia norjalaisista yrityksistä on valmis rekrytoimaan ulkomailta. Lukumäärä on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana, eniten Troms-Finnmarkin alueella, mutta myös Nordlannissa, hän sanoi.
Vandersmissen kertoi, että Eures järjestää digitaalisia rekrytointimessuja, joihin Rajaneuvontakin osallistuu.
-Jos yritys aikoo rekrytoida työvoimaa ulkomailta, se katsoo ensin naapurimaan suuntaan. Tässä Rajaneuvonnalla on tärkeä tehtävä. Yliopistojen Arctic Five yhteistyö rajojen yli on myös tärkeää ja samoin Koulutus Nordin toiminta, joka pyrkii etsimään ratkaisuja eri maiden koulutusten vastaavuuteen liittyviin kysymyksiin, Vandersmissen selitti.
Suomen tulisi tukea
Suomi hyötyy ehkä eniten Rajaneuvonnan toiminnasta, mutta se ei tue toimintaa lainkaan.
-Täällä kävi neljä ministeriäkin tutustumassa, mutta rahoituskysymystä pallotellaan edelleen eri ministeriöiden välillä. Meillä on haasteita jatkaa Rajaneuvonnan toimintaa ilman lisärahoitusta. Meidän pitäisi työstää Suomen päättäjiä niin, että myös sieltä saadaan tukea, totesi Pohjoiskalotin neuvoston pääsihteeri Paula Mikkola.
Kent Lidman