Rajayhteistyötä Tornionjoella

Uutinen 19.01.2023 Paula Mikkola
-Sopimuksen tavoitteena on hyödyntää rajajokia siten, että se edistää raja-alueiden etuja ja yhteistyötä sekä estää tulva- ja ympäristövahinkoja. Sopimus on osaltaan yhtenäistämässä ohjelmia, suunnitelmia ja toimenpiteitä, jotka edistävät veden laatua ja kestävää käyttöä koskevien tavoitteiden toteutumista. Tämän kertoi Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission vt. sihteeri Simja Lempinen Haaparannan Norden-tilaisuudess

Ensimmäinen Ruotsin ja Suomen välinen Tornionjoen rajavesistöä koskeva sopimus laadittiin 1971. Sen jälkeen kummankin maan eduskunnat ovat hyväksyneet kaksi muuta rajavesisopimusta vuosina 1992 ja 1997.

-Tuorein rajavesisopimus tuli voimaan 2010 ja se korvasi vuoden 1971 sopimuksen, Lempinen kertoi.

Uusi komissio 2010

Vuoden 2010 sopimus toi joitakin muutoksia ympäristö- ja vesilupakäytäntöihin sekä kalastusasioihin entiseen verrattuna. Esimerkiksi lupa-asioiden käsittely ja kalastusasiat siirtyivät kansallisten viranomaisten hoidettaviksi. Aikaisemmin ne kuuluivat Rajajokikomission tehtäviin. Uuden sopimuksen myötä Tornionjoen kalastussäännöt ja Rajajokikomissio uudistuivat.

Vapaat joet

Tornionjoen vesistö käsittää 40 000 neliökilometrin alueen, josta 60 % on Ruotsin ja 40 % Suomen puolella. Siihen kuuluu valjastamattomia jokia, joissa ei ole muita voimalaitoksia kuin joitakin pieniä sivujokien säätölaitoksia. Joen keskivirtaama on 380 kuutiota sekunnissa. Pajalan Tärendössä voi nähdä joelle erikoisen kahtaallejuoksuilmiön (bifurkaation). Alue kuuluu Natura2000:een ja siellä puhutaan kahden virallisen kielen, suomen ja ruotsin, lisäksi vähemmistökielinä meänkieltä ja pohjoissaamea.

Kuusi jäsentä

Rajajokikomissiossa on kuusi jäsentä.

-Kummastakin maasta on kolme jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Näiden lisäksi kummastakin maasta voi olla enintään kolme asiantuntijajäsentä, joiden lisäksi komissio voi käyttää vielä muitakin asiantuntijoita. Komission puheenjohtajuus vaihtuu kalenterivuosittain maiden välillä, Lempinen kertoi.

Toiminnan kustannukset jaetaan tasan Suomen ja Ruotsin kesken.

Vaikutukset vesiympäristöön

Komission tehtävänä on antaa lausuntoja ja arvioida eri toimintojen vaikutuksia vesiympäristöön ja alueen kalakantoihin.

-Siihen sisältyy myös maisema- ja kulttuuriympäristön vaikutusten arviointi, Lempinen lisäsi.

Viime aikoina Rajajokikomissio on antanut lausuntoja esimerkiksi kaivosluvista, tuulivoimapuistoista ja vesienhoidosta sekä Itämeren kalastuskiintiöistä, Tornionjoen kalastussäännön muutoksista ja kalastuslainsäädännöstä.

Kent Lidman