2018, Uutinen 13.11.2018 Paula Mikkola
Rovaniemeltä Kirkkoniemeen kulkeva arktinen rautatie, älytiet ja 4G olivat tänä vuonna Tromssan Pohjoiskalottikonferenssin aiheita, kun teemana oli alueen infrastruktuuri.

Torgeir Knag Fylkesnes istuu Norjan suurkäräjillä sosialistisen vasemmistopuolueen edustajana ja myös Pohjoismaiden neuvoston jäsenenä.

-Norjan viennistä öljyn ja kaasun osuus on 40 %. Iso poliittinen kysymys on, miten Norja korvaa ne, kun ilmaston takia vähennämme öljyn ja kaasun kulutusta, Fylkesnes totesi.

 Päästäkää insinöörit irti

 Fylkesnesin mukaan Pohjois-Norja on infrastruktuuriltaan heikommin kehittynyt, kun sitä verrataan maan eteläisempiin osiin.

-Meidän pitää lakata uneksimasta ja alkaa kehittää tätä aluetta. Mahdollisuudet ovat täällä. Pitää olla kunnianhimoisempia ja irrottaa insinöörit talouden kahleista. Meidän pitää rakentaa rautateitä, sähköverkkoa ja nopeaa laajakaistaa. Etelässä puhutaan jo 5G mobiiliverkoista. Sitä ei ikinä saada Pohjoiskalotille, jos päätökset tehdään vain kannattavuuden näkökulmasta. Silloin 5G-verkko toteutuu vain suurkaupungeissa. Se periaate, että kaikilla pitää olla nettiyhteys, ei toteudu, Fylkesnes ennusti.

Bio,bio,bio

 Mitä pohjoisessa pitäisi tehdä?

-Bio, bio, bio – siinä on kehityksen avain. Täällä on valtava metsävaranto, jota voidaan hyödyntää bioteollisuudessa. Kalateollisuus on merkittävää Pohjois-Norjassa. Puusta voidaan valmistaa kalanruokaa ja paperia, Fylkesnes kertoi.

 Fylkesnesin mielestä toinen ratkaisua vaativa kysymys on suhteet Venäjään.

-Venäjä on mahtava naapuri, jonka kanssa olemme liian vähän tekemisissä. Se voisi olla yksi suurista kauppakumppaneistamme, niin kuin entisaikaan.

 Fylkesnesin mielestä kaikkein tärkeintä on, että kehitys tapahtuu asukkaiden ehdoilla.

-Meidän, jotka asumme näillä alueilla, tulee saada päättää, miten alueitamme kehitetään, hän sanoi.

 Arktinen rautatie

 Pohjois-Lapin alueyhteistyön kehitysjohtaja Timo Lohen puheen otsikkona oli ”Arktinen rautatie – toteutuuko visio?” Kyse on ensisijaisesti rautatien rakentamisesta Rovaniemeltä Kirkkoniemeen, mutta on puhuttu myös toisista ratalinjauksista Skibotniin ja Tromssaan.

-Asiaa tutkinut työryhmä sai työnsä valmiiksi maaliskuussa 2018 ja totesi, että hyödyn, kustannusten ja logistiikan kannalta kaikkein realistisinta on rakentaa rautatie Rovaniemeltä Kirkkoniemeen. Tämä yhteys Suomen kautta Eurooppaan toisi 5-8 päivän säästön kuljetusaikaan niille aluksille, jotka tuovat lastia Aasiasta pohjoista merireittiä pitkin. Kun Kiinan kauppa kasvaa voimakkaasti, tällaisen radan taloudellinen merkitys olisi merkittävä, Timo Lohi kertoi.

 

Älytiet

 Gun Sissel Dobakk on Norjan tielaitoksen hankevetäjä. Hän kertoi Pohjoiskalotin älytie-hankkeesta, jonka nimenä on E8 Borealis – arktinen pilotti.

-Kyse on uudesta tavasta hyödyntää tekniikkaa maanteillä, hankkia tarvittavaa tietoa teiden kunnosta, liukkaudesta tai liikenteen häiriöistä sekä tehdä ajamisesta varmempaa. Ajamisesta tulee turvallisempaa, tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää, Dobakk selitti.

 Suunnitelmana on myös kehittää kuljettajattomia autoja.

-Niitä tulee koko ajan lisää. Älyrekkoja ja –linjureita. Raskas liikenne lisääntyy koko ajan ja sen kasvu on ollut 70 prosenttia vuodesta 2010. Tänään arvioilta 27 prosenttia teillä kulkevista ajoneuvoista on raskasta liikennettä, Dobakk kertoi.

 Norjan tielaitoksella on nyt muutamia pilotoituja tieosuuksia pohjoisessa, joissa älyliikennettä testataan.

-Sellainen on esimerkiksi Skibotnin ja Suomen rajan välisellä osuudella. Suomen puolella älytien pätkä löytyy Muoniosta.