2018, Uutinen |
12.09.2018 |
Paula Mikkola |
. 
Eriksson puhui tilaisuudessa Ruotsin vapaasta hoitovalinnasta yritystoiminnan näkökulmasta.
-Ruotsin ja Suomen välinen ero on siinä, että Suomessa yksityisen hoidon maksaa sen käyttäjä eikä sitä makseta julkisista varoista, Eriksson kertoi.
Asiakas valitsee hoidon laadun
Suomessa on kymmenen vuotta pohdittu uutta hoitovalintajärjestelmää.
-Asiakas valitsee itse, minkä laatuista hoitoa hän hakee ja maksaa sen mukaisesti, Eriksson selitti.
Ruotsissa on kaksi eri mallia
Ruotsissa kaikki hoitopalvelut kilpailutetaan sairaalatasolla.
-Terveyskeskuksia ja sairaaloita voi perustaa vapaasti. Asiakkaat valitsevat sitten oman hoitopaikkansa. Ruotsissa on 21 erilaista mallia hoitopalveluiden järjestämisestä. Kaikilla maakäräjillä on oma järjestelmänsä, jonka lakisääteisesti pitää mahdollistaa vapaa valinta, Eriksson kertoi.
Maakäräjävero
Maakäräjät eivät voi estää yksityistä toimintaa, siitä huolimatta että hoitokulut maksetaan maakäräjäverolla.
-Laki sanoo, ettei yksityisiä toimijoita saa estää toimimasta, vaikka niille meneekin näin osa verotuloista. Voi käydä myös niin, että mitä enemmän yksityisiä toimijoita syntyy, sitä vähemmän julkista hoitoa on tarjolla, Eriksson totesi.
Sosiaalipalvelut
Tämä koskee myös sosiaalipalveluita.
-Tällä alalla on monia yksityisiä toimijoita ja kuntien välillä suuria eroja. Esimerkiksi Nackassa kunta arvioi kotipalvelun tarpeen. Kunnallista kotipalvelua ei kuitenkaan ole vaan se on ulkoistettu yksityisille toimijoille, Eriksson kertoi.
ärjestelmä suosii suhteellisen terveitä henkilöitä
Suomessa on myös vapaa hoitovalinta, mutta yksityisiä palveluita ei makseta verovaroista.
-Vapaa hoitovalinta suosii niitä, jotka tarvitsevat vain vähän apua ja joiden hoitokulut ovat alhaisia. Ne, joilla on useita vaivoja, ovat usein vähävaraisempia ja hoitokulut vievät suuremman osan heidän tuloistaan, Eriksson totesi.
Voittoa verovaroilla
Ruotsissa ja Suomessakin käydään poliittista keskustelua siitä, voidaanko yksityisyritysten sallia tehdä voittoa verovaroilla.
-Tämä on ideologinen kysymys ja yksi tärkeä teema syksyn vaaleissa Ruotsissa. Lähtökohtana pitäisi olla se, että potilas itse saa valita haluamansa hoidon keskustelemalla hoitohenkilökunnan kanssa. Tällä hetkellä järjestelmä ohjaa toimintaa. Byrokraattien ei pitäisi sekaantua siihen, miten hoito käytännössä toteutetaan. Se on hoidon asiantuntijoiden tehtävä, Eriksson sanoi.
Potilasturvallisuus
Potilasturvallisuus on toinen ongelma.
-Millä tavalla yksityiset toimijat hoitavat potilasrekisterin ja miten ne toimivat yhteistyössä julkisen hoidon kanssa? Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, jotka tulee ratkaista, Eriksson totesi