Uutinen 05.03.2019 Paula Mikkola
-Saamelaiset luottavat sairaanhoitoon vähemmän kuin muu väestö ja monet saamelaiset ovat huolissaan terveydestään. Tämän kertoi saamelaisterveyden osaamisverkoston Lotta Omma Luulajan yhdenvertaisuusfoorumissa.

Lähes 900 osallistujaa Luulajaan kerännyt yhdenvertaisuusfoorumi oli järjestyksessään kolmas. Pääjärjestäjänä toimii Ruotsin Kvinnolobby, joka on puolueisiin sitoutumaton naisasialiikkeiden kattojärjestö. Yhteistyökumppaneina toimivat Region Norrbotten ja Luulajan kunta. Foorumi sisälsi 44 eri ohjelmakohtaa, seminaareja, luentoja, metodityöpajoja ja muita aktiviteetteja, joista osallistujat saivat valita.

Alkuperäiskansan oikeus hoitoon

Yksi ohjelmakohta käsitteli ”saamelaisten terveydenhoitoa – miten voidaan tarjota yhdenvertaista hoitoa?”

Lotta Omma kertoi, että Ruotsin, Norjan, Suomen ja Venäjän alueella arvioidaan asuvan 120 000 saamelaista. Heitä on eniten Norjassa ja toiseksi eniten Ruotsissa.

-YK on arvostellut Ruotsia muun muassa siitä, ettei se noudata alkuperäiskansojen julistusta, joka antaa alkuperäiskansalle oikeuden kehittää ja päättää omasta terveydenhoidostaan, Omma kertoi.

Hakeutuvat harvemmin hoitoon

Tutkimus osoittaa, että poronhoitajien luottamus terveydenhoitoa kohtaan on alhaisempi kuin muun väestön.

-Tästä syystä saamelaiset hakeutuvat hoitoon harvemmin kuin muut. Saamelaisnuoret kokevat enemmän pelkoa, huolta ja stressiä kuin muut ruotsalaisnuoret. Monilla saamelaisnuorilla on vakavia itsemurhataipumuksia, Omma sanoi.

Yhdenvertaista hoitoa

Omman mielestä on tärkeää, että hoito on kaikille tasavertaista.

– En tarkoita, että kaikki saavat samaa hoitoa vaan että hoitoa saadaan samoilla ehdoilla. Enemmän hoitoa tarvitsevien pitää myös saada sitä enemmän, hän totesi.

Saamelainen terveyshanke

Omma toimii Saamelaisterveyden osaamisverkosto –hankkeessa, jota toteutetaan 2017-2019 aikana.

-Hankkeen viimeinen vuosi on käynnistynyt. Tavoitteena on parantaa saamelaiskulttuurin ymmärtämistä ja sen pohjalta rakentaa saamelaista terveydenhoitoa, Omma kertoi.

Esimerkiksi saamelaisten historiasta opitaan lisää.

-Esillä on muun muassa maa-alueiden asuttaminen. Saamelaiskulttuuri elää luonnon antimista ja jakaa niitä tarpeen mukaan. Kyse on myös saamelaisten uskonnosta ja suullisesta kertomaperinteestä samoin kuin saamelaisten elinehdoista vähemmistöryhmänä, Omma sanoi.

Saamelainen perusterveydenhuolto puuttuu

Poronhoitajille ei ole tarjolla erillistä perusterveydenhuoltoa tai ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa.

– Tiedot saamelaisten terveydentilasta ja terveydenhoidosta ovat erittäin puutteelliset. Oikean hoidon saatavuus on myös vaikeampaa saamelaisille kuin muulle väestölle, Omma kertoi.

Hän on tutkinut saamelaisnuorten elinoloja Ruotsissa.

-Tutkimuksessa on ollut mukana 698 saamelaisnuorta 13-28 vuotiaiden ikäryhmästä, hän sanoi.

Epäoikeudenmukaista kohtelua

Kun tarkastellaan alistamista, niin 38 prosenttia nuorista aikuisikäisistä poronhoitajista kertoo, että kouluaikana opettajat ovat kohdelleet heitä epäoikeudenmukaisesti saamelaisen syntyperän vuoksi.

– Nuorista aikuisikäisistä poronhoitajista 70 prosenttia kokee tulleensa väärin kohdelluksi saamelaisuuden vuoksi, Lotta Omma kertoi.

Itsemurha-aikomuksia

Nuorista poronhoitajista 30 prosenttia myöntää harkinneensa tai suunnitelleensa itsemurhaa.

-Näistä enemmistö on naisia, yli 20 prosenttia, kun taas miesten osuus on alle 15 prosenttia. Kun katsotaan maantieteellisesti, niin vähiten itsemurha-ajatuksia on Norrbottenissa asuvilla, mutta Västerbottenin ja Jämtlannin alueella niitä on useammin, Omma sanoi.

Huonommat elinolot

Tutkimus osoittaa myös, että saamelaiset koululaiset kokevat lähes aina, että heidän elinolonsa ovat huonommat kuin ruotsalaislapsilla.

– Tähän sisältyy muun muassa fyysinen terveys, hyvinvointi, omanarvon tunto, perhesuhteet, vapaa-aika ja raha, Lotta Omma kertoi.