Uutinen |
16.12.2022 |
Kent Lidman |
Pohjoiskalotin neuvosto oli Arbeta tillsammans hankkeen osatoteuttaja (katso aikaisemmin julkaistut artikkelit kotisivulta ja tulevat jutut hankkeen päätöstilaisuudesta).
Opittiin paljon
Paula Mikkola piti ilahduttavana sitä, miten vahvasti hanketoimijat antoivat omaa osaamistaan hankkeen toteuttamiseen.
-Pääsimme tavoitteisiin ruotsin kielen kurssien järjestämisessä, mutta suomen kielen kurssit eivät onnistuneet aivan yhtä hyvin. Hankkeelle on nyt tulossa ehkä jatkoa ammattioppilaitosten yhteistyönä. Toinen hyvin onnistunut tuotos oli mentaalisten rajaesteiden kartoitus, jonka tuloksia levitämme laajemmalle, Mikkola kertoi.
Kritiikkiä teemaryhmiä kohtaan
Pohjoiskalotin neuvosto on toimintavuoden aikana osallistunut Pohjoismaiden ministerineuvoston kestävän maaseutukehityksen teemaryhmän työhön. Ryhmä on julkaissut useita raportteja ja suunnittelee vielä kahden uuden tutkimushankkeen toteuttamista Nordregion johdolla vuosien 2023 ja 2024 aikana.
Kilpisjärvellä aiemmin syksyllä pidetyssä raja-alueiden vuosifoorumissa jotkut rajayhteistyöorganisaatiot kyseenalaistivat teemaryhmien työn, koska siihen varatut rahat ovat pois muusta raja-alueiden toiminnasta.
-Pohjoiskalotin neuvosto voi kuitenkin olla toimintaan tyytyväinen. Siinä on käsitelty jossakin määrin etätyötä ja monipaikkaisuutta, niiden vaikutusta Pohjolan työelämään ja yhteiskuntasuunniteluun. Teemaryhmä on myös tutkinut palvelujen tarjontaa harvaan asutuilla alueilla ja Nordregio on julkaissut näihin kysymyksiin liittyviä raportteja, Mikkola sanoi.
Raja-alueiden yhteistyö
Toinen merkittävä keskustelun aihe viime aikoina on ollut Pohjoismaiden ministerineuvoston tilaama Pohjolan raja-alueyhteistyön arviointi.
Haastattelututkimus tehtiin syksyllä 2021 pohjoismaisen aluepolitiikan virkamieskomitean toimeksiannosta. Arvioinnin pohjalta keskustellaan ja päätetään, mitä Pohjolan raja-alueyhteistyö tulee olemaan vuosina 2025–2029.
Ehdotuksia kritisoitiin
Raja-alueiden foorumissa esitettiin kritiikkiä siitä, etteivät rajayhteistyöorganisaatiot saaneet osallistua aluepoliittisen ohjelman laatimiseen (tästäkin on kerrottu uutisissa aikaisemmin).
-Emme ole tyytyväisiä, koska meillä ei ole koskaan ollut mahdollisuutta vaikuttaa ohjelman sisältöihin. Rajayhteistyöorganisaatiot toimivat hyvin eri tavoin ja toiminnan moninaisuus pitää hyväksyä, Mikkola totesi.
Pohjoismaiden ministerineuvoston ja virkamieskomitean edustajat lupasivat nyt, että tulevaisuudessa rajayhteistyöorganisaatiot saavat jollakin tavoin vaikuttaa sisältöön.
Ensi vuoden alkuun rajayhteistyöorganisaatiot ovat sopineet oman kokouksen, jossa keskustellaan yhteisestä kannanotosta raporttiin ja laaditaan siitä yhteinen kirjelmä Pohjoismaiden neuvostolle ja virkamieskomitealle.
Rahoitus
Rajayhteistyöorganisaatioita huolestutti esimerkiksi raportissa ollut ehdotus organisaatioiden maantieteen muuttamisesta ja siitä johdetut päätelmät, että ne kunnat, jotka maantieteeltään kuuluvat useamman rajayhteistyöorganisaation alueelle, saavat ministerineuvostolta kaksinkertaisen rahoituksen.
Pohjoiskalotin neuvoston mielestä asiat ja toiminnan painopisteet ovat kuitenkin erilaisia näissä organisaatioissa, joissa on maantieteellisesti päällekkäisyyksiä. Pohjoiskalotin neuvoston valmisteluryhmän mielestä näissä yhteyksissä ei myöskään käytännössä ole päällekkäistä tuplarahoitusta. Pohjoiskalotin neuvosto ei rahoita sellaisia hankkeita, jotka ovat saaneet tukea Tornionlaakson neuvostolta eivätkä organisaatiot tue toistensa toimintoja. Valmisteluryhmän mielestä myös ehdotus rajayhteistyöorganisaatioiden rahoitusmallista oli vaikeaselkoinen.
Nimen muutos
Kuluvan toimintavuoden aikana Pohjoiskalotin Rajaneuvonta otti käyttöön uuden nimen, Ruotsi-Suomi-Norja Rajaneuvonta. Kerroimme jo aikaisemmin Tromssassa syksyllä pidetystä Rajaneuvonnan juhlaseminaarista, jossa nimenmuutos julkistettiin (tältä sivulta löydät tilaisuudesta kertovia artikkeleita).
Pohjoismainen osaamiskeskus
Nimenmuutoksen lisäksi Pohjoiskalotin neuvosto on pohtinut esiselvityksen tekemistä siitä, miten rajaneuvonnasta kehitetään Pohjoiskalotin osaamis- ja resurssikeskus. Pohjoiskalotin neuvosto tarvitsee kuitenkin selvityksen tekemiseen ulkopuolista rahoitusta.
Yksi mahdollisuus on hakea rahaa Interreg Aurora ohjelmasta. Pohjoiskalotin neuvoston valmisteluryhmä päätti aikaisemmin, että Troms-Finnmarkin maakuntahallinto ottaa vetovastuun esiselvityshankkeen laatimisesta.
-Maakuntahallinto suunnittelee nyt yhteistyössä Storfjordin kunnan kanssa varsinaisen hakemuksen jättämistä Interreg Auroran toiselle hakukierrokselle vuoden 2023 alussa, kertoi Lapin liiton Päivi Ekdahl.
Mineraalistrategia
Viime keväänä Pohjoiskalotin neuvostolle esiteltiin askelmerkkejä Pohjoiskalotin yhteisen mineraalistrategian laatimiseksi (tästä löytyy aikaisempi artikkeli). Asiasta on keskusteltu myös alueiden EU-toimistojen kanssa.
Lapin liiton mielestä Pohjoiskalotin neuvosto voi jatkaa alueen yhteisten mineraalikysymysten analysointia kansainvälisten ja alueellisten verkostojen puitteissa. Neuvoston valmisteluryhmä on todennut askelmerkkien olevan taustamateriaalia, jota voidaan hyödyntää niillä alueilla, jotka aikovat panostaa vahvemmin mineraalikysymyksiin.
Nuorisoneuvostojen kartoitus
Pohjoiskalotin neuvoston työlistalla on vielä Pohjoiskalotin alueen nuorisoneuvostojen toiminnan kartoitus.
-Lapin liitto ottaa vastuun tämän kartoituksen teettämisestä. Olemme suunnitelleet, että tarjoamme sitä opiskelijoiden tehtäväksi vielä tämän vuoden puolella, Päivi Ekdahl kertoi.
Kent Lidman